United States or Gambia ? Vote for the TOP Country of the Week !


He asettuivat yhä ahtaampaan piiriin hänen ympärilleen ja toistelivat rukoillen: "Varjele itseäsi, rabbi, ja johdata meidät pois pedon kynsistä." Vihdoin käänsi Linuskin kidutetut kasvonsa hänen puoleensa. "Herra!" virkkoi hän, "Vapahtaja käski sinun ruokkia lampaitaan, mutta niitä ei enää ole täällä, tai huomenna ne jo kaikki ovat poissa mene siis sinne, missä niitä vielä taidat löytää.

Mutta hänen muistonsa olivat aina olleet niin epämääräisiä. Hän ei ollut selvästi nähnyt ja tuntenut äitiä. Mutta tänä iltana hän kaipasi äitiä aivan niinkuin ennen muinoin pikku poikana, maatessaan vuoteellaan viereisessä huoneessa ja katsellessaan oven läpi äitiä, joka kumartui pesusoikon yli ansaitakseen rahaa, millä voisi poikaansa ruokkia ja vaatettaa.

Se oli minunkin tarkoitukseni; mutta tapaus harmitti minua kuitenkin, sillä minun mielestäni se oli vääryys äitini muistolle. "Pojan on asia panna pitäjälle kerjään. Ei meillä ole varoja häntä enempää ruokkia; se syö kuin susi." Niin sanoi enoni vaimo, muutaman päivän siellä oltuani, ja viimein päätettiinki että minun piti lähtemän sillä tiellä onneani koettamaan.

Vaimo huomasi minut, käsitti Jumalan minut lähettäneen hakemaan hänen sieluansa, parahti itkuun ja sanoi: "Herran enkeli! Puu tappoi mieheni metsässä, hänet juuri haudattiin. Ei minulla ole siskoa, ei tätiä, ei äitiä, ei ketään, jonka haltuun lapseni jättäisin; älä siis ota minun sieluani, suo minun ruokkia lapseni, kasvattaa ne ja elämän tielle saattaa.

Kaikkipa sulle ma täytän nyt lupaustani myöten. Kakstoist' Ilionin jalosyntyjä sulhoja kanssas valkea polttaa. Mutt' ei saa Priamon vesa Hektor ruokkia roihuja sen, vaan koiria raateliaita."

Kehoitin ukkoa menemään syömään, mutta sen kuultuansa rupesi hän kovemmin vapisemaan. "Mitäs nyt... En minä sitä varten ... eihän niitä tänä aikana voi kaikkia ruokkia. Vuovasin vaan tänne kylälle jotakin saadakseni, mutta eipä täälläkään näy olevan mitään saatavana kun pääsisin vaan täältä kotiin. Te olette liiankin hyviä. Enhän minä toki teiltä", esteli ukko hajamielisesti.

"Ensiksi sinun täytyy antaa takaisin karja, jonka anastit; sitten sinun täytyy elättää Vetalainen ja hänen perheensä elonkorjuuseen asti, ja lisäksi sinun täytyy ruokkia ne miehet, jotka rakentavat talon, ja maksaa heille kaksi säkillistä rukiita ja neljä säkillistä ohria. Se on kohtuullinen vaatimus. Sano nyt, miten tahdot tehdä!" "Tahdon miettiä asiaa."

Nyt näen minä, että ylevin tehtäväni, täällä maailmassa on, olla oikea isä Eyolfille. Ja minulle? Mikä aijot olla minulle? Sinulle olen sellainen, joka sinusta pitää? Minä en välitä sydämmesi hiljaisuudesta. Minun pitää saada sinut kokonaan, kerrassaan! Ja yksinäni! Minä, Alfred, en ilmoisena ikänä anna ruokkia itseäni jäännöksillä.

Minulla on talo, joka kyllä taitaa emännän ruokkia, niin ettei köyhyyttä tarvitse pelätäsi; ja isäsi on luvannut minulle kahdeksan tuhatta riksiä koreuksia ostaakseni. Me tulemme elämään niinkuin paratiisissä. Saatatkos vielä parempaa toivoa?"

Onhan hän soma heilakka, sitä ei voi kieltää; hieman hoikka hän tosin on, mutta voihan hänet ruokkia. Ja sitte, tiedätkös, on hänessä jotakin vanhan piian tapaista jotakin särmäkästä, kulmikasta.