United States or Hong Kong ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jesus pilvien ylitse Ylös astui taivahasen, Enkelit pyhät edellä, Että seuraavat sivulla; Joista kaksi kaunokaista Valkeissa vaattehissa Puhui miehille mäellä: "Mitä te miehet seisonette, Kaanan pojat katselette, Taivahasen tarkoitatte? Ei Jesust' enämpi täällä Ala surman annettane, Istuupi Isän sylissä Kunniassa korkeassa.
Tiedätte ... se tahtoo sanoa .... olette ehkä kuulleet Annan ylpeydestä kerrottavan?... Hän tuskin katseleekaan aatelittomia nuorukaisia! Jöns Barrus. Mutta te sen sijaan katselette häntä oikein mielellänne. He ... he... Bartholdus Simonis. Mistä syystä niin arvelette? Jöns Barrus. Ovatpa minulla silmät, vaikka ovatkin vanhat!
Nyt kaiketi ylenkatseen silmällä minua katselette; siihen on teillä syy. Ja eikö samoin hänellä, joka tahtoo minua vaimoksensa? Että huolii hän pettäjästä! TYKO. Näin toivoo hän käyvän. ELMA. Siis etsii tässä vertainen vertaistansa. TYKO. Onni, onnihan on elon tarkoitus!
"Te katselette tätä herraskartanoa, kentiesi haluaisitte tietää kuka siinä asuu ja kuka on kartanon omistaja?" "Myönnänpä että kernaasti haluaisin saada tietoa siitä", vastasi eversti ystävällisesti, kääntyen sotamiehen puoleen, jonka kanssa hän par'aikaa riehuvan sodan aikana oli ollut osallisena monissa vaaroissa, ensiksi Litvassa, sitten Liivinmaalla ja vihdoin Suomessa.
"En tiedä, Aino neiti, löytyy kyllä ihmisiä, jotka säilyttävät tämän tunteen, mutta he eivät ole onnellisia. Onnellisimmat ovat ne, jotka sen kadottavat, sillä he saavat sen sijaan jotain toista ja parempaa." "Jotain toista ja parempaa? Onko siis mitään parempaa kuin ilo?" "Suru. Te katselette minua niin kummallisesti, niinkuin laskisin leikkiä. Mutta, Aino neiti, uskokaa minua, sillä puhun totta.
Etelään kaupungista, Elephantiss' On paras asua. Ma tilaan ruoan; Sill'aikaa silmän herkuks kaupunkia Te katselette; siellä tavataan. SEBASTIAN. Mut mitä minä kukkarollanne? ANTONIO. Näette jonkin pikkukalun ehkä, Jonk' ostaa halaatte, ja varaa teillä Ei ole, arvaan, turhiin menoihin. SEBASTIAN. Siis rahojanne hetken aikaa hoidan; Hyvästi siks! ANTONIO. Sitt' Elephantiin. SEBASTIAN. Hyvä.
Ei, minä pyydän teitä, älkää menkö enää lähemmä tuota kynttilänvaloa. Ketä te katselette tuommoisella tarkkuudella? Ah, ymmärränpä. Erästä naista ... vaaleata... viehättävän mustasilmäistä... Te ette vastaa minulle, herra kreivi. Suvaitkaa minun sanoa teille yhtä kohtelias sana kuin te minulle äsken!
»Ei siitä lukua, ei minun ole kylmä.» »Tulkaa kuitenkin sisään», jatkoi Alli, »te näytätte niin väsyneeltä ja suruiselta. Enkö saa auttaa teitä?» »Kiitoksia, mutta en minä tarvitse apua», vastasi Elina, tutkivasti katsellen Allia, kun hän siinä seisoi lintuinensa. »Miksi te minua noin katselette?» kysyi viimein Alli. »Minä mielelläni pyytäisin teiltä jotakin, jos uskaltaisin.»
«Te ette vastaa!« sanoi Johannes, ja hänen silmänsä näkyivät tahtovan tunkeutua Marian sydämen pohjaan. «Vastaa? Mihin?« Maria punastui yhä enemmän. «Minä kysyin, millä mielellä te katselette minua täällä?« Mutta nyt närkästyi Maria. «Mitä oikeutta teillä on tuota kysyä?« kysyi hän jotenkin kiivaasti.
FALK lähestyy häntä hiukan ja katselee häntä taukoamatta; SVANHILD pysähtyy. hetken vaiettuaan. Miks katselette kuin itsekseen. Piirre tuo on selkein, se silmiensä mereen varjon heittää, hengellä pilkan huulensa se peittää, se siin' on. Mitä? Pelkään Teitä melkein. Te Svanhild ootte? Outoako tää. Mut naurettava nimi on tuon kaltainen. Se täksi iltaa edes hyljätkää!