United States or Vatican City ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kirotut kaksi jalkaa, joill' olit astuva, Kätesi myös kirottu, jolla koskit minua! Kirotut kanssa silmät, joilla minua katselit, Kirottu viekas kieli, jolla minua viettelit! Voi suurta surkeutta, johon olin joutuva! Kukas sen niin nyt käyvän olis tainnut uskoa. Kun saisin pienen paatin, aalloille laskisin, Ja koko kotimaani iäksi jättäisin.
Mun tämä teki oikein iloiseksi, Se myöskin, että hänet nähtyäin Mä tulin tietämään ja kohta näin: Huudettu maailmaa on huonommaksi Ja ihmisiä paljon pahemmaksi Kuin ovat. Ettei rosvoja olekaan Kaikk' ihmiset, jo kauvan aikaa vaan Sen sulle sanonut jo minä oisin, Ett' oisit ilon saanut sinäkin. Viattomuuttaan oi! Kuink' olla voisin Niin tuhma, että turhaan maailmaan Siveän lapseni mä laskisin!
Mutta minä tiedän ja uskon, että se lämmin harrastus, jota Runeberg osoitti minua kohtaan ja jonka hän arvatenkin huomasi, oli tarttunut häneen ja että hän tahtoi tehdä jonkinlaista kunniaa sille, johon tuo suuri runoilija oli kiinnittänyt niin paljon huomiota, sillä en minä niin itserakas ole, että laskisin sen omaksi ansiokseni.
Tähteni tuikkivat minuun synkkinä; kohtaloni vihat ehkä tarttuisivat teihinkin. Pyydän siis, että sallitte minun yksin kantaa onnettomuuteni. Huonosti palkitsisin rakkautenne, jos niistä osankaan laskisin teidän päällenne. ANTONIO. Suokaa minun kuitenkin tietää, mihin matkanne pitää. SEBASTIAN. Anteeksi, ystävä, en. Aiottu matkani on aivan päämäärää vailla.
Kernaammin laskisin peitseni yksinään kymmentä parainta keihästä vastaan kristikunnassa, kuin keskustelisin itsepintaisen tytön kanssa, joka ei ymmärrä omaa etuansa. No, serkkuseni, minkä vastauksen annan sulttanille? Sen pitää olla ratkaiseva". "Sano hänelle", sanoi Edith, "että köyhin Plantagenet kernaammin avioksensa ottaa kurjuuden kuin pakanan". "Enkö sano *orjuuden*, Edith?" sanoi kuningas.
Mikä etu-oikeus on ruotsalaisilla lapsilla suomalaisessa kaupungissa anastaa kaikkein paras mäki Pokkisen törmältä ja osottaa meille Suomalaisille matalampi ja huonompi? Minä kun olen Suomalainen, niin en kärsi, että meille annetaan huonompi mäki ja tänään kun on laskiainen, istun ennen kotona ja mietiskelen, kuin että laskisin tuosta pilkatusta mäestä ja istuisin kelkassa Ruotsalaisten nauruna.
Mutta tämä oli vaan paalu lihassa, eikä mikään paha henki, joka minua kuritti, ja jos Herrani voi pitää naulojen jälkiä siunatuissa käsissänsä, niin miksi minä en tätä muistoa kantaisi siksi kuin pääni viimmeisen kerran levolle laskisin? "Neiti Margery", sanoi Kor houkutellen, "luvatkaa minulle ainoastaan yksi asia!" "Mitä tahdot?" kysyin.
"Se on sitte ollut erheys", sanoi Anni, "ethän arwele pidättää Olgaa tänne?" "Minäkö? Kun paroni on lähettänyt minulle Kulakowin orjan, ja se täällä muuttuu mamseliksi, täällä minun linnassani, luuletteko minua niin tyhmäksi, että laskisin senlaisen saaliin käsistäni, ei, ei, teitä, neiti Olga, minä en woi jättää muuanne kuin " "Muuanne kuin?" huudahti Olga.
"En tiedä, Aino neiti, löytyy kyllä ihmisiä, jotka säilyttävät tämän tunteen, mutta he eivät ole onnellisia. Onnellisimmat ovat ne, jotka sen kadottavat, sillä he saavat sen sijaan jotain toista ja parempaa." "Jotain toista ja parempaa? Onko siis mitään parempaa kuin ilo?" "Suru. Te katselette minua niin kummallisesti, niinkuin laskisin leikkiä. Mutta, Aino neiti, uskokaa minua, sillä puhun totta.
Kirjoituksessanne annoitte minulle mainiot aseet käteen, enkä minä ole niin jalomielinen, että laskisin hyvää tilaisuutta ohi menemään, koska kerran ollaan sodassa toisiamme vastaan. Ette sitä itsekään tekisi, niin Jumalan miehiä kuin olettekin. HANNA. Voi, Jussi, miksi olet noin paha? JUSSI. Siksi, että he ensin ovat olleet minulle pahoja. Ja siksi, etten minä ole sinuksi.