United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jahka Chilon saa tietää nämä paikat, aion lähteä hänen mukaansa, ja jos jumalat sallivat minun nähdä Lygian, niin vannon kautta Zeun, ettei hänen enää pidä päästä pakoon käsistäni. Ajattelen alituisesti noita rukouspaikkoja. Chilon ei tahdo päästää minua mukaansa, sillä hän pelkää. Mutta en minä voi kotonakaan istua. Tunnen Lygian paikalla, vaikkapa valepuvussa tai hunnutettuna.

BARTHOLO. Ei häntä milloinkaan riistetä minun käsistäni. KREIVI. Hän ei ole enää teidän vallassanne. Minä panen hänet lakien suojeluksen alle; ja se herra, jonka itse olette tuonut tänne, on suojeleva häntä sitä väkivaltaa vastaan, jota te aiotte tehdä hänelle. Todelliset virkamiehet ovat kaikkien niitten tukena, joita sorretaan. TUOMARI. Aivan varmaan.

Kun pöytään istuttiin, annettiin minulle ensin jotenkin etevä sija, mutta sitten kaikki lykkäsivät minua niin, että viimein jouduin pöydän alimmaiseen päähän, mikä kaikki sai tapahtua. Kun olimme syöneet, rupesi pappi tanssimaan morsiamen kanssa. Papin perästä menin minä morsianta tanssittamaan, mutta venäläinen luutnantti otti morsiamen pois käsistäni, sanoen: maltzii!

Totta totisesti, hinkku oli kerrassa pudota käsistäni, niin minä sekä hämmästyin että ihastuin yhtä haavaa. Olisin heti juossut hänen jäljessään, mutta täytyihän mun ottaa rahat maidosta ensin; ja suurimmaksi kiusakseni oli vaimon kukkaronnauha päälle päätteeksi mennyt umpisolmuun.

Ja tuo mies pannaan varmaan talteen linnan kellariin. Minä? Finn! Nyt upposi viimeisen toivoni ankkuri! Alas kellariin! Matkaan! Satulaan! Eläköön Inger Gyldenlöve! Kuka voittaa? Kuka? Niin, voi sinua itseäsi; se on sinulle kallis voitto. Minä pesen käteni. *Minä* en häntä murhaa! Mutta saalis menee kuitenkin käsistäni. Ja kapina kasvaa ja leviää! Ah, typerään, järjettömään leikkiin rupesin!

Joko satatuhantiset rupeavat luisumaan käsistäni. Ei mar!

Koko seura tunsi nyt prinssi Talvilumen Pietari-mestariksi, joka harmista ja häpeästä punastuen otti maasta rautahytyränsä, aloittaakseen leikin uudestaan. Musta koira, jupisi hän itsekseen, toista kertaa et pääse käsistäni!

Minä laitoin heti lähettilään prinssille ilmoittamaan hänelle mitä oli tapahtunut ja annoin hänelle samalla sen neuvon, että hän lujasti luottaisi perittyyn etuoikeuteensa ja väittäisi tehdyn vaalin lainvastaiseksi ja vääräksi; mutta samalla minä päätin etten niinkään helposti päästäisi käsistäni vapaaehtoisesti minulle tarjottua keisarin arvoa.

Minä en laske niinkään helpolla käsistäni, mitä sattumus on minulle osoittanut". Koputus ovelle keskeytti samassa kenraalin puoliääniset mietteet. Hänen lujasti lausuttuansa; "astukaa sisälle!" avattiin ovi ja parhaassa ijässään oleva soturi tuli huoneesen. "Terve tuloa kotio, katteini Malm", sanoi kenraali ja antoi urhealle sotapäällikölle lujan kädenlyönnin.

Antti tuli luokseni ja koetti katsoa minua silmiin. Mitä tuo merkitsee? hän kysyi ja hymyili. Minua hävetti. Viskasin sanomalehden pois käsistäni ja lankesin hänen kaulaansa. Ei mitään, Antti. Ei se mitään merkitse. Pelkäsin jo, että rupeisit luulevaiseksi. Hyi sinua! Milloinka olen ennen ollut luulevainen? Ja minä painoin kasvoni hänen rintaansa kiinni, ettei hän näkisi, kuinka punastuin.