United States or Papua New Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaikki tämä kävisi sentään päinsä, jos täällä ihmisten seassa löytyisi oikeutta; mutta minä olen lapsuudestani saakka nähnyt että köyhiä joka paikassa sorretaan. Se on raha vaan ei ihminen joka arvossa pidetään.
Työmies ... työmies ... mitä hän kärsii ja kuinka häntä sorretaan, siitä puhutaan joka haaralla, vaan ei tietysti mainita sanaakaan siitä, mikä vaara minunlaisellani raukalla on tarjona, voidakseni palvella koko tuota moskajoukkoa hyvillä tavaroilla, se tietysti ei merkitse mitään.
Sinä olet varsin väärässä jos luulet hänen olevan noita ylellisesti kiihkoisia, jotka pauhaamalla vaativat eteenpäin-pyrkimistä nykyaikaan. Niinkuin kaikki jalot ja ylevät miehet, puolustaa hänkin heikkoja vaimoja, kun heitä sorretaan; tämän täytyy sanoani hänen kunniaksensa, vaikka minulla muuten kyllä on syytä olla tyytymätöin hänen kanssansa.
Samate kuin yksinäisillä ihmisillä, niin on kokonaisilla kansoillaki suuri erotus näissä asioissa. Yksi rakastaa sotaa ja liikkuvaisuutta, toinen rauhaa ja kotoista elämätä, yksi sortaa, toista sorretaan, yksi on onnellisempi mielestään ja iloinen, toinen onnettomampi ja huolellinen. Laulun sanotaan olevan taivaasta kotoisin ja täältä usein sinne kotimaahansa jälle ikävöitsevän.
"Miehissä mies autetaan, mutta miehissä se myös sorretaan", arveli uusi Haikolan omistaja, "sitä ohjetta olen aina seurannut, mutta en koskaan ole osannut aavistaa, että itse saisin sen noin elävästi kokea". Mutta tuskin kukaan oli onnellisemman näköinen, kuin Leppiniemen yhdeksäntoistavuotias Saara, joka niin ihmeen viehättävästi osasi hymyillä vieraille kahvia tarjotessaan.
Se kyven siis onko Sun omaa vanhurskauttas, Syttynyt kuvasi syämeen, Joka polttaa keuhkojani, Niin että ne värjyvät huutoihin? Se Sinäkö huudat mun rinnastain? Olet luvannut tulla tuomiolle. Olet luvannut tulla, Kun orjain palkka huutaa, Kun kansaas tallataan jalvoin, Ja sorretaan köyhä. Olet varottanut: "Itkekää, mahtavat, Ja vaikeroitkaa Sen kohtalon eessä, mi vartoo!"
Värjyy metsän pyyntimiesi, herää, säikkyy henkeään, hiihtää, minne viittoo liesi, piilee pirttiin lämpimään. Rauhaa rakennetaan, kansat kättä lyövät, teräskintahat kilahtaa. Aika laulaa lauluaan. Yksilön oikeutta poljetaan, kansojen oikeutta sorretaan, sananvapautta vainotaan. Orja, vangittu vuosisata! Sotavankkurit jyrisevät, valtioviisaus kalpenee, rauta riidat ratkaisee. Aika laulaa lauluaan.
Noita ihmisraukkoja sorretaan ja itsevaltaisuus, josta he kärsivät, on tunnettu ja todistaa sitä, että toiset periaatteet ovat otettavat käytäntöön. Aijoin juuri panna ne toimeen, kun äkkiä böhmiläiset tilanomistajat, joihin, sivumennen sanottuna, kaikki ministerit kuuluvat, saattoivat keisarin jälleen epäilemään.
BARTHOLO. Ei häntä milloinkaan riistetä minun käsistäni. KREIVI. Hän ei ole enää teidän vallassanne. Minä panen hänet lakien suojeluksen alle; ja se herra, jonka itse olette tuonut tänne, on suojeleva häntä sitä väkivaltaa vastaan, jota te aiotte tehdä hänelle. Todelliset virkamiehet ovat kaikkien niitten tukena, joita sorretaan. TUOMARI. Aivan varmaan.
Suriko että päällä maan vain sorretaan ja sorrutaan? Toi hänet tuima vainotie, meit' iski miekka tuo; mut unhoita, mit' ollut lie, vain veljeskättä suo! Eloa koskee koston lait, mut haudalla on vaino vait. Ristiinasta oli mies, Otto Fieandt, hänpä ties muille käskyjänsä antaa, vesa vanhin veljeskantaa.