United States or Syria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Käteni laukenivat ja putosivat hervottomana alas. Minä käännyin pois, menin takaisin tuolilleni istumaan ja otin sanomalehden jälleen käteeni. Mikä sinulle on tullut, Liisi? Ethän ole milloinkaan ollut tuommoinen? En virkkanut mitään, vereni vieläkin kuohuivat, lehti rypistyi sormieni välissä.
Tuli puheeksi myös juutalaisten asema yleensä, ja hän lausui teeskentelemättä ja vaatimattomasti mielipiteensä siitä. Kaikesta näkyi, että hän oli lukenut mies ja oli seurannut aikaansa paremmin kuin useimmat hänen uskolaisistaan. Hän sanoi olevansa erään hebrealaisen sanomalehden kirjeenvaihtaja ja lupasi kirjoittaa lehdellensä meidänkin käynnistämme.
Sanomalehden entinen muoto ja koko tuli pian riittämättömäksi ja lehti alkoi ilmestyä omia aikojansa, kenenkään edeltäpäin aavistamatta, paljon suuremmalla arkilla. Ei mene rahat hukkaan sanomalehdissä, paperiakin siinä on sen hinnan edestä, arveli moni, ällistellen lehden suurta kokoa.
Sanomalehden toimittaja otti teoksen hywäntahtoisesti tarkastaaksensa ja lupasi wiikon päästä antaa lauseensa. Woi kuinka pitkä tuo wiikko oli! Kirjailija toiwoi ja pelkäsi: "mitä sanonee tuo arwoisa sanomalehden toimitus? tunteneeko hän kyhäntäni?"
Sitten luettiin kirjeet sanasta sanaan sanomalehden palstoilla, luettiinpa muutamassa rivissä Pirjon nutustakin kertomus ja minkä hyödyn se oli tuottanut. Nyt olivat mielet iloisia, ykä useammasti rupesi lehdissä näkymään tietoja Limingasta.
Nuoren herran silmät tulivat esiin sanomalehden toiselta puolen:
Päässyt pois häkistä... Minulla oli juuri äsken ilo laskea hänet ulos, samoin kuin minulla oli toissapäivänä ilo sulkea hänet sisään... Oh! Portteri on sentään juomien parasta!... Kiitos portterista, isä Pung! Mustalainen kätki kasvonsa sanomalehden taa, jota hän oli lukevinaan.
Aloin jo luulla, ett'ei minusta olisi mihinkään. Mutta minä kelpasin kuitenkin sanomalehtimieheksi. Olihan minulla siinä virassa tosin jo pienoinen menneisyys takanani. Jo koulupoikana olin kirjoitellut runoja ja ollut käsin kirjoitetun sanomalehden toimittajana. Yliopistoon tultuani korotettiin minut osakunnan lehden ulosantajaksi.
Silloin tällöin kuuli toimittaja sieltä ainoastaan muutaman sanan, mutta huomasi herrojen olevan hyvin äkäisellä päällä. Viimein tuli hänen luokseen kolme neljä herraa, ja neuvosmies Hulldén pyysi "nöyrimmästi" saada tietää: "minkä tähden herra Pilander tänään on sanomalehden varustanut surureunuksilla, jollei se nimittäin ole toimituksen salaisuuksia?"
Syötyään vähän illallista otti hänkin käteensä sanomalehden ja luki edellä mainitun kuulutuksen.