United States or Kyrgyzstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivä nousee taivahalle, kevätpäivä kultaisin, Oisko unta ikävintä taisto äsken ollutkin? Unta kaikki miekan kalske, verivirrat vuolahat? Koska kukkii tanterella tuossa ruusut ihanat. Ja kun nousee kukkulalle joukon pienen johtomies, Niin hän kohta veljillensä sieltä ihmetellä ties, Että uljas, aava selkä heidän allaan aaltoilee, Houkutellen retkeilylle kummat henget viittoilee.
Kaikissa puissa ja pensaissahan sadat suloiset äänet soivat yhtaikaa. Katsokaamme, mitä se on. Tule!» Genoveeva istahti kallionlohkareelle, jota peitti pehmeä, viheriä sammal ja jota varjosti pari nuorta pyökkiä, nosti pojan helmaansa ja sirotteli kuten usein talvella ja kevään alkupäivinä metsäkukkien siemeniä maahan houkutellen lintuja.
Ja kun hän sai hymyilemään, hän yhä katsoen läheltä silmiin sanoi: »Enkö minä sanonut sinulle, muori, että elä pidä minusta, meidän käy hullusti.» Sitten hän nauroi ääneen taas houkutellen Laurankin nauramaan. Ja hetkisen aikaa he nenät vastakkain nauroivat kaatumiselleen. »Emme välitä koko onnettomuudesta», sanoi poika. »Emmehän?» »Emme», vastasi Laura vakuuttavasti.
Täältä lähetin taas kolme kirjettä Tukholmaan, joissa monien muiden seikkojen ohella ilmoitin, kuinka ruhtinas Galitzin on äskettäin jaellut saaristolaisille matkapasseja houkutellen heitä Tukholmaan tiedusteluretkille. Keistiöstä palasin takaisin Iniöön ja oleskelin siellä ankarain myrskyjen takia kokonaista neljä vuorokautta, jotka vietin Norrbyn kylässä Matti Heikinpojan talossa.
Siellä olin Carinon juomingeissa, annoin amfiteaterissa rahvaan minulle käsiänsä taputtaa, ja kurjien hovilaisten minua hiemailla. Kuinka monta kertaa olen minä repinyt rikki Mesembrion kuolemantuomion, houkutellen ja pakoittaen sitä vakojien, kansan-yllyttäjien, senaatorien, liktorien ja itse Carinonkin käsistä." "Ja tämän tähden isäni sinut kirosi." "Hän oli oikeassa.
Kun kotilahden laineita ma ennen lassa sousin Tai kotikummun harjulle kun kevät-illoin nousin, Niin näin mä kaidan salmen suun ja siitä merta, merta, Mi silmiäni viehätti ja kiihoitutti verta. Tuo laaja, uljas ulappa se siinti houkutellen Ja sinne aina mieli mun nyt hehkui intoellen: Ei auta äidin varoitus, ei kyyneltulvat auta, Mun täytyy tuonne otteluun, vaikk' olkoon tuo mun hauta.
Pehmeä savi totteli notkeana pikku-veljen tahtoa, ja muodottomasta möhkäleestä syntyi vähitellen luonnos, tosin karkea ja epätäydellinen, mutta täynnä ilmettä ja uhkuvaa nuoruutta. Se oli metsän sinipiikanen, joka houkutellen ojensi käsivartensa, kietoakseen niillä ihmislapsen. Pikku-veli teki työtään väsymättä, uupumatta, huomaamatta ajan lentoa.
Onko Brutus sairas, Ja hiipii raittihista vuoteestansa, Yön inhaa saastaa vastaan urhostellen Ja houkutellen märkää rutto-ilmaa Lisäämään tautia? Ei, Brutoni, Sun sielussas on tuskan kipu, jota Tilani oikeudella tietää tahdon.
"Tuo koreuksien kuormittain kantaminen ei sovi hyville, kainoille tyttösille se tekee heidät naisten näköisiksi, joita toivon etteivät koskaan tule turhamaisuudessa ja mailmallisuudessa jäljettelemään mutta tässä nyt seisotte houkutellen minua saarnan pitämiseen, joka sitte vain suututtaa teitä. Ei, menkää nyt, lapset!
ALMA. Käsittäkööt he ja tietäkööt he kaikki, Kaikki myös he salakoot, ja nähkööt tässä Kuinka heitän pois nyt turhan toivon, Toivon päiviemme onni-autuudesta. Mikä on se? Virvatuli elon suolla, Houkutellen meitä petolliseen pyyntiin. Tuonne tänne sinkoilee se, tuonne tänne Sitä vainoten me turhaan ajelemme, Kunnes hetteen musta loka meidät nielee.