Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Te katselette minua, sanoin väkinäisellä hymyllä, ikäänkuin pelkäisitte minua. Olin kahden vaiheella, vastasi hän, olisinko teidät nähnyt ennen. Missä? Hän osoitti punaista valkeaa, jota hän äsken oli katsellut. Tuollako? sanoin. Pitäen minua tarkasti silmällä hän vastasi tuskin kuuluvalla äänellä: Tuolla. Mitä, veikkoseni, tuolla tekisin?
Tämä rakkautta huokuva kohtaus liikutti Löfvingin sydäntä, ja iloisesti hymyillen sanoi hän hienosti: Te katselette poikaanne aivan samalla lailla kuin Jakob Josefiansa eräässä taulussa, jonka kerran näin Kööpenhaminassa. Ja totta puhuen, Yrjö Maunua ja meitä kaikkia ovat, samoin kuin Josefia, veljemme kavaltaneet.
Taivas oli tällä välin kirkastunut kokonaan; tuisku oli tauonnut ja puolikuu paistoi talviseen yöhön. Te kaukaiset tähdet ja sinäkin, kuu, voi kuinka te olette tunnottomia, kuinka kylmiä te olette! Tyynesti katselette te vain tähän parveen, joka on lähtenyt pelastamaan ihmislasta! Katseletteko samalla kylmällä katseella onnellisia sekä onnettomia, iloa sekä surua?
"Liian te, herra, katselette tuota puuta tekin olette samallainen surullinen ihminen kuin hän älkää vaan tekin tehkö meille tuommoista kepposta, sillä Jumala auttakoon! sitten lähden pois pakoon koko tästä kihlakunnasta!" Kertomuksia kansalle 4. Kirj. Maurits Jókai Unkarin kielestä suomennettu. Werner Söderström, Porvoo, 1884.
Samoinko katselette äitiä, joka tuudittaa lastaan sylissään, ja isää, joka talvisena yönä hakee lastansa suden kynsistä? Voi teitä, te yön kylmät tähdet! Vaaleana seisoi Paavo verisellä aholla, sanomaton hätä ja omantunnon vaiva rinnassaan.
Huomattuansa hänen töllistelevän ja alkaaksensa kanssapuhetta, sanoi Linka Sándorille: "Te katselette kuvaa, se ei ole liioin muotoiseni, eikö totta?" "Muotoisenneko?" kysyi nauruun purskahtaen Sándor. "Ohoho! Ei ensinkään". "Se on paljon punaposkisempi kuin minä". "Niin on". "Ja lihavampikin kuin minä". "Niin, paljon lihavampi".
«Toisin!« kertoi Maria. «Te sanotte tuon sanan niin kummallisella äänellä«. «Toisin», pitkitti Johannes ja silmäili vakavasti neitiä; «sillä nyt en minä tiedä, millä mielellä katselette minua?« Maria punastui. Johannes näkyi tahtovan ottaa puheeksi ruusun, ja tuo oli Marian mielestä sopimattomasti tehty.
"Minä tiedän, että te kaikki rakastatte minua. Te olette osottaneet minulle paljon hyvyyttä ja ystävällisyyttä ja nyt minä tahtoisin antaa teille pienen muiston. Tässä on kullekin kihara minun hiuksistani. Kun katselette sitä, niin muistakaa, että minä rakastin teitä ja että minä olen mennyt taivaaseen, jossa halajan teidät tavata."
HAMLET. Sua Jumal' armahtakoon! Sua seuraan. Horatio, ma kuolen. Kuningatar. Hyvästi, onneton! Te, jotka tätä Vavisten kalvakkaina katselette, Te kuulijat ja mykät katselijat, Jos mull' ois aikaa, mutta kuolon herrall' On tuima kiire, kertoisin ma teille, Mut jääköön tuo. Horatio, ma kuolen; Sa eloon jäät. Oi! kerro maailmalle Tekoni oikein.
Vesi houkutteli niin lempeästi häntä luokseen, olisi niin ihanaa päästä erilleen taisteluista, antautua kohtalonsa valtaan... Morange nojautui vielä syvemmälle ja tunsi jo virran kohinan tarttuvan itseensä. Silloin huusi nuori ja iloinen ääni hänen takanaan: "Mitä te katselette, herra Morange? Onko siellä suuria kaloja?"
Päivän Sana
Muut Etsivät