Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Itse tuon sanoiksi virkki: "Anna, impi, hapsiasi, hieprukka, hivuksiasi kanteloisen kielosiksi, ääniksi ilon ikuisen!" Antoi impi hapsiansa, hienoja hivuksiansa; antoi hasta viisi, kuusi sekä seitsemän hivusta: siit' on kielet kantelessa, ääntimet iki-ilossa. Saip' on soitto valmihiksi. Siitä vanha Väinämöinen istuiksen alakivelle, paatiselle portahalle.
Istui neiti lepetissä, Sekä istui, että itki, Sormiansa murtelevi, Katkovi kätösiänsä, Katsoi ylös taivahalle, Katsoi alas maarajoille; Taivahalla päivä paistoi, Vene matkoi maarajoilla. "Se on veikkoni venonen; Tules veikko ottamahan!" Veikko noin sanoiksi virkki: "Enkä ota, enkä taia, Siskosi tulee jäleltä; Siskon venot vetrehemmät, Siskon airot armahammat, Siskon soutimet somemmat."
Virkki, ja viisas neuvopa tuo oli Hektorin mieleen; maahan vaunuiltaan hän karkasi koht' asehissaan, noin sanat siivekkäät jopa vastasi hälle ja lausui: "Seisota, Pulydamas, tähän kaikki nyt sankarit parhaat; itsepä tuonne ma käyn eturintaan riehuvan taiston. Taas heti riennän tänne, kun antanut vain olen käskyt."
Virkki, ja siskot painautui heti aaltojen alle; vaan Thetis ylhään riensi Olympoon, kuuleajalka, sielt' asun uljaan noutaakseen pojan armahan ylle. Kantoivat jalat häntä Olympoon. Mutta akhaijit huudoin hirmuisin uronsurman Hektorin eestä riensivät Hellesponton luo, liki laivoja tullen.
Kullervo Kalevan poika Läksi soitellen sotahan, Ilon lyö en muille maille; Noin se virkki veikollensa: "Jää hyvästi veikkoseni! Itketkö sinä minua, Koskas kuulet kuolleheni, Kansasta kaonneheni, Sortuneheni suvusta?" Noin veikko sanoiksi virkki: "En itke minä sinua, Jospa kuulen kuolleheksi: Veli toinen saatanehe, Veli paljoa parempi, Taalaria taitavampi."
Jumal' ei, ei ihminen meitä huomaa ainoakaan, minä meidät verhoan moiseen pilveen kultaiseen, jost' ei edes Helios keksi, vaikkapa sen valosilmä on tarkin katsoja kaiken." Virkki jo puolisoaan sylitellen Zeus Kronossynty. Allapa yrttejä maan pyhä parmas nuoria nosti, lootos kastehinen, hyasintti ja sahrami lauha versoi sankeanaan, kohotellen maast' ylös heitä.
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi on seppo veikkoseni! Mitä paukutat pajassa, ajan kaiken kalkuttelet?" Se on seppo Ilmarinen sanan virkkoi, noin nimesi: "Kuuta kullaista kuvoan, hope'ista aurinkoa tuonne taivahan laelle, päälle kuuen kirjokannen." Silloin vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Ohoh seppo Ilmarinen! Jo nyt laait joutavia! Ei kumota kulta kuuna, paista päivänä hopea."
Myös Priamos jalo nouttakohon valaliittoa itse laatimahan, kosk' ei pojat röyhkeät vilppiä viero, ettei vain vala, kuulema Zeun, tihutöin riku riettain. Ainapa miesten nuorempain on häilyvä mieli, mutta kun vanhus on, ees sekä taapäin katsova, myötä, silloin oikein käy, mik' on kumpaisellekin kohtuus." Virkki, ja riemastui väki Ilionin ja akhaijit, loppua toivoivat he jo näät sodan surkeudelle.
Neiti korjasta kohosi, Alta viltin vöykkeleksen. "Mip' on juossut tästä poikki?" Hukk' on juossut tästä poikki. Noin neiti sanoiksi virkki: "Voi minua kurja raukka! Parempi minun poloisen Hukan huiskajan jälillä, Alakärsän askelilla, Kun korpin Kojosen reissä, Viirunaaman viltin alla; Kaunihimmat hukan karvat Kojon pojan kutrisia."
Itse en nyt tieäkänä, arvoa, älyäkänä, kunne surmani sukean, kunne, kurja, kuoletaime: suuhun ulvovan sutosen, karhun kiljuvan kitahan vainko vatsahan valahan, meren hauin hampahisin?" Emo tuon sanoiksi virkki: "Ellös menkö, poikaseni, suuhun ulvovan sutosen, karhun kiljuvan kitahan eläkä vatsahan valahan, hauin hirmun hampahisin!
Päivän Sana
Muut Etsivät