Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Niin, jumalaisist' oot vihatuimpani valtiahista; ainapa mielees on viha, riita ja riehuva taisto. Suuri jos on väki sulla, sen kai jumal' on joku suonut.
OBADJA. Vaan ahdistavat Josafatia. 1:NEN SOTAMIES. Oi katsokaa, hän horjuu! 2:NEN SOTAMIES. Kätensä Hän korottavi kohden taivasta! 3:S SOTAMIES. Hän pelastusta sielullensa huutaa! OBADJA. Oi, kiitos Jahven, nyt hän rauhan sai! 1:NEN SOTAMIES. Mik' ihme! Torvet soivat, taisto päättyy! 2:NEN SOTAMIES. On kaatuneita! Verta uhkuu maa! 3:S SOTAMIES. He eroavat; tänne marssivat.
Sven Dufvaa näytetään. Hän on jo loppuun taistellut ja taistellut kuin mies, ja nyt on taisto tauonnut; hän näyttää siihen nukkuneen lepäämään leikistään. Vakaampi ei, mut kalvaampi on paljon entistään. Ja Sandels silloin kumartuu kuollutta katsomaan ei tuntematon ole tuo, vaan tuttu vanhastaan; mut alla hänen rintansa punoittaa nurmi nyt, on luoti käynyt sydämeen; on veri ehtynyt.
Niinkuin taistotavan Te ja Aeneas päätätte, niin olkoon: Vain lyhyt ottelu tai hengen kauppa. Kun ovat sukuja, niin sanoo vaisto, Ett' alkuunsa jo päättyy tämä taisto. ULYSSES. Jo ovat valmiit taisteluun. AGAMEMNON. Ken tuossa. Tuo Troian mies, jonk' ilme noin on synkkä?
Illansuussa Nyt saapuu kaihonsairas illansuu, nyt aukee satusaaret suuret, aavat, nyt hämyn henget karkeloihin saavat ja taivas kuumehisna punertuu. Nyt työ ja taisto yöhön unhoittuu, nyt raukee arkielon mittakaavat, nyt aukee kaikki vanhat sydänhaavat ja kaihon mereen mieli uppouu. Ma muistan kadonnutta kevättäin ja kuinka ystävättä yksin jäin ja sanat muistan, jotka toivon surmas.
Päivä nousee taivahalle, kevätpäivä kultaisin, Oisko unta ikävintä taisto äsken ollutkin? Unta kaikki miekan kalske, verivirrat vuolahat? Koska kukkii tanterella tuossa ruusut ihanat. Ja kun nousee kukkulalle joukon pienen johtomies, Niin hän kohta veljillensä sieltä ihmetellä ties, Että uljas, aava selkä heidän allaan aaltoilee, Houkutellen retkeilylle kummat henget viittoilee.
Niin ainakin *Te itse* väititte, kun taannoin tässä kävi taisto suuri teeseurueen ja Teidän keskenne. Kas, vastaan väittää silloin kaikki tiesi, kuin Tekin nyt; ja sehän selvää on; on puhe kuolemasta armoton, kun noutamaan sua saapuu Manan miesi.
Oli aamu, ja luotohon äärimpään Ulapalle päin hänet ajoi vaisto, Meren hyrskyjen leikkiä näkemään Ja kuulemaan miten riehui taisto. Se päivä ol' alkukeväimen, Kun myrsky käy maan yli huudellen: Ylös! talven vaippa jo yltäs luo! Nyt näyn hän näkee, jok' intoa tuo. Teräsharmaassa lahdessa laiva makaa, Se lepää ankaran taistelun takaa.
Hällepä virkkoi näin jalo Hektor heiluvaharja: "Aias, kuolematon joku suonut on vartta ja voimaa sulle ja mielt', olet mies väkipeitsi, akhaijien aimoin, 289 niinpä nyt tauotkoon tänä päivänä taisto ja kiista, toistepa kamppaillaan, kunis saattaa sallima vihdoin taistelon päätökseen, suo voittaa jompienkumpain. Yö heti yllä jo on; paras sen lepokutsua kuulla.
Ei aio hän mennä Turjan hyihin turtumaan, ei, ennen surman suokoon taisto kuuma; ei jää kuin lastu vetten vellontaan, ei, miesnä kuolla, miesnä kamppaeltuaan, niin johtajan, niin joukonkin on tuuma. Von Hertzen on se.
Päivän Sana
Muut Etsivät