United States or Uzbekistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hällepä virkkoi näin jalo Hektor heiluvaharja: "Aias, kuolematon joku suonut on vartta ja voimaa sulle ja mielt', olet mies väkipeitsi, akhaijien aimoin, 289 niinpä nyt tauotkoon tänä päivänä taisto ja kiista, toistepa kamppaillaan, kunis saattaa sallima vihdoin taistelon päätökseen, suo voittaa jompienkumpain. Yö heti yllä jo on; paras sen lepokutsua kuulla.
Lausui näin. Sulosuin toki vastasi lempeä sisko: »Toistepa, oi! Tänä iltana työs on kaikkia hoitaa, kaikkeen joutua, kaikkia muistaa. Mulle jo, armas, kyllin soit, mitä vailla ma viel' oon, suo tämä tässä.» Haasti ja lapseen uinuvahan vain viittasi, jatkain: »Tää on siskosi lohtu ja viihdyke; suottapa toista etsisi äiti.
Sanat saamasi vie, sano kaikki sa hälle julki ja suoraan, jotta jo suuttuis muutkin akhaijit, viekoitella jos aikoo taas ketä vielä hän heistä, moinen herjainen häpyheitto; mut ei mua silmiin katsoa tohtine kai, jos julkea koira hän onkin. Neuvoss' en, en työss' ole hälle ma kumppani kuunaan; kerran hän mua petti ja solvasi; toistepa tuskin kiehtoo kielellään. Se jo riittää.
Vaan niin minä neuvon: herkeä, heitä jo, kanss' älä vaalevan käy Menelaon tuimaan mittelöhön, älä vain varomattomin mielin ottele ollenkaan, pian sortuisit uron peitseen." Hälle Aleksandros nyt vastasi näin, sanan virkkoi: "Vaikene, soimauksill' älä loukkaa mieltäni, vaimo! Nyt Menelaos voiton sai, hänt' autti Athene, toistepa taas minä saan, toki meilläkin on jumaloita.