United States or Angola ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oli aamu, ja luotohon äärimpään Ulapalle päin hänet ajoi vaisto, Meren hyrskyjen leikkiä näkemään Ja kuulemaan miten riehui taisto. Se päivä ol' alkukeväimen, Kun myrsky käy maan yli huudellen: Ylös! talven vaippa jo yltäs luo! Nyt näyn hän näkee, jok' intoa tuo. Teräsharmaassa lahdessa laiva makaa, Se lepää ankaran taistelun takaa.
Kantoipa sen kavon kätehen, Hyvän immen hyppysihin, Kapo kaksin kämmeninsä, Hykersi käsin molemmin Molempihin reisihinsä, Mehiläinen siitä syntyi. Mehiläinen liukas lintu Sep' on lenti, jotta joutui, Pian lenti pitkän matkan, Välehen välin lyhenti, Saarehen selällisehen, Luotohon merellisehen, Nurmelle mesinukalle, Simapellon pientarelle.
Pian lenti matkan pitkän, välehen välit lyhenti, meren poikki, toisen pitkin, kolmannen vähän vitahan saarehen selällisehen, luotohon merellisehen. Näki neien nukkunehen, tinarinnan riutunehen nurmelle nimettömälle, mesipellon pientarelle, kupehella kultaheinä, vyöllänsä hopeaheinä.
Silloin äiti Lemminkäisen sanan virkkoi, noin nimesi: "Otapa isosi pursi, lähe tuonne piilemähän ylitse meren yheksän, meri-puolen kymmenettä, saarehen selällisehen, luotohon merellisehen! Siell' ennen isosi piili, sekä piili jotta säilyi suurina sotakesinä, vainovuosina kovina; hyvä oli siellä ollaksensa, armas aikaellaksensa.