Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Suo anteeks, luulin lampaaks; se olikin vaan meijän muorin mustapää pässi! Roponen. Sinun puheestasi ei ole haaraa. Susi. Lysti poika tuo Juhana; vetelee kaikki asiat naurunkelkassa. Roponen. Juhana, anna nyt Andrein puhua! Juhana. Nyt siis hiljaa, kuin Hiisan kiukaalla! Roponen. Minä sanon sinulle, että ole vaiti! No, Andrei! Andrei. Kuule sitten!
Mua tahdot ärsyttää, mut etpä osaa. ALFONSO. Oon sulle paljon velkaa entisestään. LEONORA. No niin, mä velkaan jään nyt sinulle. Suo anteeks, kysellä mun rauhass' anna! ANTONIO. Ei enemmän, ei vähemmän kuin kohtuus. Jos mahtimies ei huolta omaisistaan voi pitää, kansakin jo häntä moittii.
Jos tuli esiin seikka, josta kysyi hän mieltä siskonsakin, niinkuin muitten, jos olin läsnä, sit' ei koskaan multa hän kysynyt. Sai silloin kuulla vain: Antonio saapuu! Kirjoitettakoon Antoniolle! Antoniolt' tiedustakaa! LEONORA. Vain valitat, et kiitä ensinkään. Kun sulle suo hän täyden vapautes, sua kunnioittaa hän, min parhain taitaa.
Suo hänen elää; Ma sulot hältä sotken, tavat tahraan, Aviorikoks itseäni herjaan, Häpeän hunnun hänen päälleen heitän: Jos sillä välttää surman verisen. Hänt' Edwardin en lapseks sano, en. RICHARD. Hänt' älä soimaa: hän on prinsessa. ELISABETH. Sen kiellän, säästääkseni hengen hälle. RICHARD. Syntynsä yksin hengen hälle turvaa. ELISABETH. Se turva hänen veljilleen toi surman.
Sinulla on valta hänen sieluunsa. Sinun on kostettava hänelle ja syöstävä hänet turmioon." "Hänetkö syöstävä turmioon?" Omituinen tunne sai tytön vapisemaan hänen tehdessään hiljaa tämän kysymyksen. Hänen povensa kohoili, hänen äänensä värisi keskenään taistelevista tunteista. Kyyneleet pyrkivät esiin hänen silmistään. Hän kätki kasvonsa käsiinsä. Cethegus nousi. "Suo anteeksi", sanoi hän.
Vaikkei hänen jumalansa luultavasti olekaan minun jumalani, miksen koettaisi omistaa sitä itselleni ainakin hetkeksi! Miksen voisi sitä palvella, koska hän sen suo! Sellainen taipumus yllättää usein, kun tulee kosketukseen välittömän tunteen tai vilpittömän uskonilmauksen kanssa.
Suo syksyn tulla! ja talvi tuo Paimenten juhlivan joulun, Talv'-illat raittihin riemun suo, Kun viulu soi kera laulun." Niin kesä vierii paimenten Ja muistot hellät painaa; Yks' etsii toista kaivaten, Yhdessä oisvat aina. Kun sitten näin kesät vuorottain On mennyt, toisia tullut, Niin poika, tyttönen rinnakkain On vihkityynyllä ollut.
Ei elo kauniimpaa suo näkyä, kuin ruhtinaan, mi taiten hallitsee, kuin maan, miss' ylpeät on alamaiset, kuin itseänsä kukin palvelis, kosk' oikeat on kaikki käskyt siellä. LEONORA. Oi milloin nähdä saanenkaan sen maan mä läheltä! ALFONSO. Kai toimiakses siellä: vain katsomaan ei tyydy Leonora! Se eikö hupaista ois, ystävätär, jos joskus suureen peliin puuttumaan myös hennot kätösenne saisimme?
Hätääntyneenä Juhana heittäysi polvilleen neidon viereen; sitten hän hyppäsi ylös ja loi tuiman silmäyksen isäänsä ja Yrjöön. "Hän kärsii samoin kuin onneton isänmaansa sen vuoksi, että hän rakastaa sitä eikä suo sille pahaa tapahtuvan", lausui hän lujasti. "Se joka syytön on, heittäköön hänen päälleen ensimäisen kiven." "Nyt on nähty ja kuultu kylliksi tällä kertaa", lausui Nevalainen.
Virkki, ja palvoi muut Kronossyntyä valtias Zeuta, lausui katsahtain moni puoleen aukean taivaan: "Zeus isä, kaitsija maan laelt' Idan, korkein, suurin! Aiaan voittaa salli ja korjata kunnia kuulu; vaan rakas sulle jos Hektor on myös ja sa suojelet häntä, kumpaisellekin suo sama kunto ja kunnia silloin!" Virkkivät noin. Koht' Aiaan yll' oli välkkyvät vasket.
Päivän Sana
Muut Etsivät