Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Piltti pienin piikasia Sekä juoksi, jotta joutui, Ruman Ruotuksen ko'ista, Sanoi taatse tultuansa: "Eule kylpyä kylässä, Saunoa Sarajalassa. Ruma Ruotus Paitulainen Söip' on, joip' on pöyän päässä, Pääsä pöyän paioillahan, Aivan aivinaisillahan. Sanan virkkoi, noin nimesi: Mitä sie sanot katala, Kuta kurja juoksentelet?"
Käy sie ulkona usein, Käy sie kuuta katsomassa, Otavaista oppimassa, Tähtiä tähyämässä; Konsa oikein otava, Sarvet suorahan suvehen, Pursto perin pohjaisehen, Silloin nuorten nousuaika, Vanhojen lepuuaika. Silloin aikani sinunki Nosta luota nuoren sulhon, Viereltä verevän sulhon, Saapa tulta tuhkasista, Valkiata vakkasesta.
Se on, niinkuin se entinen laukkuryssä sanoi pojalleen: »Kun sie tiet synnin, niin tie sie niin suuri, että muistat katua». Mutta tanssi ja peli ja semmoinen on synti. Kun minä kerran menin häihin ja körtit yllä tyttöjä pyörittelin, niin siitä pahenivat eivätkä ole sen koommin talossa käyneet. Maljasi taas! Maailma on kukkurallaan hulluutta ja typeryyttä!
Läksinpä minäi muinen, Läksin mie kauas kalahan: Tuuli voitti, airo taittui, Vene haapainen hajosi. Panin sormet soutimeksi, Peukalon perämelaksi; Souin sormin saaroselle, Kämmenin käpysalolle, Niin veistin venon paremman, Laitin purren pulskahamman. Sie osta ori parempi, Varsa kahta kaunihimpi." Ostin mie orihin uuen, Varsan kahta kaunihimman.
Suottako, kansani, keskeen jään Raivasit maan ihanimman, Suottako suojasit suojas tään, Suottako välkytit peitses pään Keskellä taisteluvimman? Turhanko kantelo soinut lie Väinämön tenhosa, raikas? Turhanko synnyt kaikk' opit sie, Turhako Sammon nou'anta-tie, Turha sun muinainen taikas?
Hän jo neuvoi poikaansa: »Jos sie kerran tahot tulla isäisj viisaaks mieheks niin siun pitää suoha päähäsj ainakii se yks puustanj... Sano nyt, mikä se on se pötkyläpuustain, josta sais vaikka lautoja sahata!» Kaikki turhaan. Manassen sisu ei antanut hänen ääntä päästää. Jatkettiin. Isä jo puhui ankaria sanoja.
Kenen onpi tuo tupanen, kenen koti kunnottoman?" Se on lieto Lemminkäinen sanan virkkoi, noin nimesi: "Elä sie sure tuvista, huokaele huonehista! Tuvat toiset tehtänehe, paremmaiset pantanehe hirve'istä hirsiköistä, parahista parsikoista." Siitä lieto Lemminkäinen jo kohta kotihin saapi luoksi armahan emonsa, tykö valtavanhempansa.
"Ja mustia orjia, myös sama luku, Teräsruumiita, jotka ei matkalla huku. "Sä näistä tavaroist' ota vaari, Ja kohta matkaan lähde, Ansaari. "Ne ynnä tervehdykseni sie Firduusille suurelle Tuus'iin vie." Ansaarista syystä sä hyvää luulit: Hän kuormasi kameelit ja muulit; Ne kalleilla kunnialahjoilla lastas, Jotk' kahden maakunnan veroa vastas.
Sa hurja Vekkuli-Ville, no, terve näkemiin! Hei, Ville, myy sie viulus, ei sillä sielua lie! Hei, Ville, myy sie viulus, ja osta viinaa sie! »Jos myin oman rakkaan viulun, mua hurjaks he luulla vois: Niin monta riemun päivää me yhdessä soitimme pois.»
Tytti huusi, huikahutti kymmenennen vaaran päältä: "Tuntenet kukan korean, vaan et tunne neittä nuorta." Tuo potra Kaparin poika kukan heitti kuusikkohon, puhki ilmojen puheli: "Tuntenen sinutkin kerran, sie kuulu Syvärin kukka, ennen aamun alkamista, Koi-Luojan korenemista!" Ilkkui impi kukkulalta: "Ajat aamun auteretta, sie tuuli suvisen illan!"
Päivän Sana
Muut Etsivät