United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tok se on veteä toisti Uuen linnan linnukkinen, Suomen suolainen silakka, Kaupungin kala makia. Pois tulee tytölle lähtö. Aina muut mukahisensa, Kuki kielikumppalinsa, Ottavat omilta mailta, Tuovat mailta tuttavilta; Minä vieno vertoani, Minä kainu kauppoani, En ota omilta mailta, Tuo en mailta tuttavilta.

Jo vieri veneteloille luoksi purtensa poloinen: purs' on poltettu poroksi, kypeniksi kyyetelty! Jo tunsi tuhon tulevan, hätäpäivän päälle saavan. Alkoi veisteä venettä, uutta purtta puuhaella. Puita puuttui purren seppä, lautoja venon tekijä. Saapi puuta pikkuruisen, lautoa ani vähäisen: viisi värttinän murua, kuusi tainnan taittumoa. Siitä veistävi venosen, uuen purren puuhoavi.

Ajat eellehen menevät, vuoet tuota tuonnemmaksi uuen päivän paistaessa, uuen kuun kumottaessa. Aina uipi veen emonen, veen emonen, ilman impi, noilla vienoilla vesillä, utuisilla lainehilla, eessänsä vesi vetelä, takanansa taivas selvä. Jo vuonna yheksäntenä, kymmenentenä kesänä nosti päätänsä merestä, kohottavi kokkoansa.

Silloin Pohjolan isäntä "miekan seinältä sivalti;" Lemminkäinenki tempasi tuliteräisen ja tuvassa nousi tappelu; vaan kun Pohjolan isäntä, tavoitellessaan Lemminkäisen päälakia, iskasi orteen, että se kaheksi lensi, sanoi vastustajansa: "Tukela tora tuvassa, Seikat akkojen seassa, Tuvan uuen turmelemme, Lattiat verin panemme: Käykämme ulos pihalle, Ulos pellolle torahan,"

Vaiva vaivuttaa levolle, Vaiva vaivaapi uneni, Vaiva herättää valolle, Uuen päivän paistehelle. Tuolla sytevi syämmen Peitetyissä pohjukoissa Tuli toivon tuntematon, Tuli outo ja tukala, Jot' en saata sammutella, Enkä raski raiskaella.

Jo nousen nokinen poika, Nousen pois nokisioilta, Syli syttä hartioilla, Vaaksa varrella nokea; Vaan en tuota tunne'kana, Enkä arvoa esinnä, Tien kunka otan etehen, Juonen kunka juostakseni: Oisko seppä seinän alla, Takoja tuvan takana, Antaisin pajalle palkan, Hinnan hiilihuonehelle, Taottaisin uuen miekan, Terän pitkän, pään lyhyen, Lähteäkseni sotahan, Kera tauin tappelohon, Kun ei surma suorin tehnyt, Tauti oikein osannut.

»Uuen kuun kulettajaksi, uuen päivän päästäjäksi, kun ei kuuta, aurinkoa, eikä ilmaista iloa» kun kovia kokenut kansamme yhdessä muun maailman kanssa kärsii ahdistusta ja tuskaa. Nykyään Europpa todella kärsii hirveitä synnytystuskia, ja yleensä uskotaankin, että uusi, parempi aika koittaa kansoille, kun ovat nykyisen kiirastulen läpi kulkeneet.

»Uuen sammon saattajaksi», kun Suomen kansa oli henkisesti siksi valmistunut, että se saattoi ottaa vastaan muistot menneestä suomalaisesta kulttuurista. Tämä tapahtui viime vuosisadalla, ennen kaikkea Elias Lönnrotin, mutta myös Snellmanin ja toisten suurmiestemme työn kautta.

Keitti ohraista olutta kerkeän kesäisen päivän nenässä utuisen niemen, päässä saaren terhenisen, puisen uuen uurtehesen, korvon koivuisen sisähän. "Sai oluen panneheksi, ei saanut hapanneheksi.

Ja pankaakin se mieleenne jotka omin voiminenne luulette jotain olevanne, muuten vaan ehkä katumalla toisinaan havaitsettekin, luulossanne erehtyneenne. Juoksevi hyvä hevonen uuen kellon toiviolla. Palkinnon toivo muuttaa kevyiksi vaikeammatkin toimitukset. Jäädä hyvästäkin pitää, elää pahankin kanssa. Ei tapahdu maailmassa aina, mikä ihmisen mieltä myöten olisi paras.