Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Niin nyt on tukala tuvassa, Mieli raskas mantereessa; Löyä en armoa aholla Enkä lehossa lepoa, Eikä onni oksapuien Asu mustan varjon alla. Vaiva vaivuttaa levolle, Vaiva vaivaapi uneni; Vaiva herättää valolle, Uuen päivän paistehelle. Tuolla sytevi, syämen Peitetyissä pohjukoissa, Toivon tuli tuntematon, Tuli outo ja tukala, Jot' en saata sammutella, Enkä raski raiskaella.
Kun ei tuotane olutta, tarittane taarivettä, laulan suulta laihemmalta, vetoselta vierettelen tämän iltamme iloksi, päivän kuulun kunniaksi, vaiko huomenen huviksi, uuen aamun alkeheksi. Noin kuulin saneltavaksi, tiesin virttä tehtäväksi: yksin meillä yöt tulevat, yksin päivät valkeavat; yksin syntyi Väinämöinen, ilmestyi ikirunoja kapehesta kantajasta, Ilmattaresta emosta.
Kuuluipa kumu kujalta, Jymy tarhalta jytäsi; Käy kasakka katsomahan, Mitä se kumu kutisi, Mitä se jymy jytisi: Orihitko oteltanehe, Suuren tallin lattialla, Vai härät kisattanehe, Uuen läävän lattialla?
Virkki vielä mennessänsä, lausui lähtiellessänsä: "Annapas ajan kulua, päivän mennä, toisen tulla, taas minua tarvitahan, katsotahan, kaivatahan uuen sammon saattajaksi, uuen soiton suorijaksi, uuen kuun kulettajaksi, uuen päivän päästäjäksi, kun ei kuuta, aurinkoa eikä ilmaista iloa."
Muill' on pitkät piipunvarret, Kopat kopran täytehiset; Minä tynkyllä typytän, Nahkavarrella naputan. Muut syövät murukaloja, Ja juovat olutpunaista; Minä kiiskiä kitustan, Vesilientä lippielen. Tiirin, liirin, tengan löysin. Tiirin, liirin, tengan löysin, Löysin uuen, löysin vanhan, Vanhan annoin vaimostani, Uuella orihin ostin, Orihilla tamman vaihoin, Tammalla talon asetin.
Toiste laitan uuen laulun, Pian pikkuisen pitemmän Tästä toimen tohtorista; Jos lienen pahoin puhunna Vielä tässä virressäni, Anna kaikki anteheksi Tulla tuhmimmat sanani. VIINANKEITON KIELL
Näki tuolta tuon tulevan, uuen purren purjehtivan, satalauan laiehtivan selän puolen Lemmenlahta; haaksi paistoi haljakalle, punaiselle pursipuoli; mies puhas perässä purren melan vaskisen varassa.
Osmon ukko ohran kylvi Osmon uuen pellon päähän, Ohra kasvoi kaunihisti, Yleni ylen ehosti, Osmon uuen pellon päässä, Kaskessa Kalevan poian.
Soisin saavani sanella Ukon kanssa uuen kerran; Ikävissä illat kaikki Istun aina ikkunassa, Uottelen ukon tuloa, Saahani sanomat kuulla. Jospa ukko uuen kerran Mullen saattaisi sanomat, Tappaisin talosta tästä Vaikka viimeisen vasikan, Iltaruuaksi ilosta, Kunniaksi kuulun miehen.
Ei oriit tapella'kana Suuren tallin lattialla, Eikä härkäset kisata Uuen läävän lattialla: Kati kangasta kutovi, Impi pirtoa piteli,
Päivän Sana
Muut Etsivät