Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Hänet valtaa nyt pyhä innotar, Tuli silmistä tuikahtaa, Ja hän huomaa kuin punehtuu sulotar, Kuin kalvaaks käy hän ja raukeaa, Ja hän palkan kallihin voittaakseen nyt Elon kaupalla syöksevi pyörteeseen nyt. Taas kuohu se käy, taas kääntyvi tuo, Jymy kaikuva sen julistaa; Ja he taas alas hellän katsehen luo, Vedet kaikin, kaikin taas palajaa, Ne kuohuu tänne, ne kuohuu tuonne.
Ja kun se laannut oli korvistamme, jo toinen tuossa pauhinalla tuli kuin ukkos-säällä jymy seuraa toistaan: »Ma oon, ma oon Aglauros kivettynyt!» Nyt hiipiäksein Runoniekan turviin taa enkä eteen askeleen ma otin. Ol' ilma hiljennyt jo kaikkialla. Hän mulle virkkoi: »Tuo ol' ohja kova, min tulis riittää rajaks ihmiselle.
Ja kun se laannut oli korvistamme, jo toinen tuossa pauhinalla tuli kuin ukkos-säällä jymy seuraa toistaan: »Ma oon, ma oon Aglauros kivettynyt!» Nyt hiipiäksein Runoniekan turviin taa enkä eteen askeleen ma otin. Ol' ilma hiljennyt jo kaikkialla. Hän mulle virkkoi: »Tuo ol' ohja kova, min tulis riittää rajaks ihmiselle.
Mutta se jyrinä olikin vain isän koputusta ovelle. Jymy yhä koveni, niin että viimein täytyi herätä. Kyllä, kyllä! Anna Liisa hyppäsi puolitointuneena ovelle. Kylläpä sinua sieti koputtaa. Tule tänne kamariin. Isän ääni oli juonikasta, kiivakkaa, aivan kuin olisi puhunut rengille. Anna Liisaa kohtaan oli se aina ollut lempeätä, vaikkakin tuollaista lempeätä, joka on ominaista kiivasluontoisille.
Ja kansani on voimakas, se laulaa: hosianna. Kun ainoastaan salamoitsen, luulette, en voi jyristä. Se erehdys, mä kerta loitsen ukkosta, kyllä osaan mä. Se hirmuisena puhkee ilmiin, kun oikea on hetkinen. Se iskee korvihin ja silmiin kuin jymy taivaan valtojen. Ja moni tammi silloin hajoo, ja moni huojuu palatsi, niin moni kirkontorni vajoo, kun koittaa myrskynpäiväni.
Neiti marmorin-valkoinen näin kuiskaili: »Päivät huolen jo päättyy, jo pääsen ma vihillen sun kanssasi, sulhoni ainoinen....» Ja hän nauravi, nauravi, nauravi vaan ja kalpeilla karkeloi huulillaan ilo kaamea mielipuolen. Kuuluu torvien toitotus ja sadan kavion jymy.
Vaan luontoani seurasin ja niin Taas tehdä tahdon. Tervetullut on Taas taistelu ja sodan jylhä jymy! Niin mieluisesti röyhellyttävi Se tyyntä virtaa elonnautinnon.
Kuuluipa kumu kujalta, Jymy tarhalta jytäsi; Käy kasakka katsomahan, Mitä se kumu kutisi, Mitä se jymy jytisi: Orihitko oteltanehe, Suuren tallin lattialla, Vai härät kisattanehe, Uuen läävän lattialla?
Semmoisina päivinä, kun sää oli liian paha, jotta olisi voinut ulos lähteä kun lunta tuiskui vihuripäissä ja ilman sotajoukot näyttivät kentän poikki kiitävän, kun vaivatuista metsistä kohosi kumea jymy ja huuhkajat puolenpäivän aikaan lähtivät unipuulle, mutta tyytyväinen karja märehti navetassaan hyvillä mielin siitä, että sillä oli katto pään päällä silloin tupa tuntui Mirandasta sangen viihdykkäältä.
Kyllä ne kääntyvät yhdelläkin hevosella, kun annatte minulle oriin ja sen isomman äkeen, sanoi Uulo siinä kaupassa saadakseen oriin ja paremman äkeen. Oritta ei anneta eikä Nellaa, vaan Jymy tai Ukko, niistä jompikumpi, sanoi isäntä päättävästi ja kurautti säiettään, niin että hartiat nytkähtelivät mukaan. Minkälainen osa niistä rahoista sitten tulisi? kysyi Uulo ja ääni hieman värisi.
Päivän Sana
Muut Etsivät