Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Olen pitkin aikaa tuntenut vaistomaista vihaa sitä maata kohtaan, sillä koko sodan ajanhan ne ovat vilkuilleet vuoroin itään, vuoroin länteen, laskien mielessään, kumpaan liittymällä saisi paremman saaliin rosvotuksi. Hiukan tyynnyttyäni naputan alas kysymyksen: Luuletteko Saksan kunnialla kestävän tuota yhä lisääntyvää vihollispainoa? Alhaalta kuuluu koruton vastaus: Kyllä Saksa kestää.
Olin tiedonannossani m.m. kehottanut häntä minun järjestelmääni noudattaen naputtamaan aluksi oman nimensä. Jännittyneenä odotan hänen naputustaan, mutta seinän takaa ei kuulu risahdustakaan. Naputan itse aluksi, mutta saamatta minkäänlaista vastausta. Ihme ja kumma! Mutta hän ei kai huomannut tai muuten ehtinyt korjata kirjelappustani?
Ah, siinä on todistus, että Herra on meidän kanssamme, Felton, virkkoi mylady; he ovat tukkineet oviluukun laudalla. Hyvä on! Jumala on ottanut heiltä järjen, sanoi Felton. Mutta mitä minun on tekeminen? kysyi mylady. Ei mitään, ei mitään; sulje vaan ikkuna. Mene vuoteelle tai heittäydy ainakin pitkällesi vaatteissasi; kun minä olen saanut työni valmiiksi, naputan minä ruudulle.
Tartun lyijykynään ja naputan vastatervehdyksen. Ah, ollapa meillä nyt selvillä naputussysteemi! Muistan vuosia sitten lukeneeni erään venäläisen vallankumousmiehen kuvauksia vankilaelämästä ja siinä oli myöskin esitettynä järjestelmä, jonka mukaan vangit seinään naputtelemalla vaihtavat ajatuksiaan. Mikä vahinko, etten tullut sitä silloin mieleeni painaneeksi!
Tämän merkkipäivän kuluessa naputan minä Vuokselle: Eikö harvinaisuuden vuoksi ja juhlapäivän kunniaksi heitetä tittelit pois? Täten tulemme me lähemmin tuttaviksi, vaikka ulkomuodolta emme vielä toisiamme tunnekaan. Tai oikeammin sanoen: Vuoksi tuntee minut, sillä hän on useat kerrat nähnyt minut kävelypaikalla.
Huomenta, huomenta! vastaan ällistyneenä, jääden itsekseni arvailemaan kuka hän mahdollisesti oli ja päätyen lopuksi arveluun, että se ei voinut olla kukaan muu kuin Vuoksi. Tulitko sinä äsken saunatiellä minua vastaan? naputan heti koppiin palattuani Vuokselle. En, meidän kerros kylpee vasta illalla, kuuluu V:n vastaus.
Naputan uudelleen, mutta yhä ilman tuloksia. Silloin iskee mieleeni kamala epäluulo. Hän on ollut Saksassa. Ehkäpä se onkin juuri hän, joka tunnustaessaan kaiken on Mashkevitshille kertonut myöskin Juho K:sta ja minusta. Ilmiantajani istuu siis puolen metrin päässä itsestäni! Naputan jälleen seinään ja kuuntelen. Ei hiiren hiiskausta vastaukseksi.
Tunnen päässeeni jälleen tasapainoon ja hengessäni puristan kohtalotoverini kättä. Jonkun hetken mentyä tartun jälleen toverini kampaan ja naputan alas: Minä suhtaudun hyvin optimistisesti meidän suomalaisten kohtaloon. Niin minäkin, kuuluu Vuoksen vastaus. Uskon, että me ennen pitkää kaikella kunnialla pääsemme tästä pinteestä. Sellainen usko minuunkin on juurtunut.
Päivän Sana
Muut Etsivät