Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Liittyen saksalaiseen romantiikkaan ja Hegelin oppiin jokaisen kansan historiallisesta tehtävästä teologi Homjakov, filosofi Kirejevski ja historioitsija Konstantin Aksakov olivat kehittäneet historiallis-filosofisen teorian, joka 1860-luvulla kiteytyi valtiolliseksi ja taloudelliseksi ohjelmaksi, mikä sai kaunopuheisimman ilmaisunsa 1871 Danilevskin teoksessa "Venäjä ja Europpa". Slavofiilien opin mukaan europpalainen maailma jakautui kreikkalais-slaavilaiseen puoliskoon idässä ja romaanis-germaanilaiseen lännessä.
Mendelejevin unelma oli toteutettava: koko Europpa oli valaistava venäläisellä vuoriöljyllä ja lämmitettävä venäläisillä hiilillä. Ensinnä Witte päätti edelläkävijänsä hänelle jättämän tullisodan Saksan kanssa.
Muuan Venäjän paras tuntija, kirjailija Maksim Gorki, kirjoitti, edeltäpäin aavistaen kaiken tämän, lehdessään Novaja Zhisnj (Uusi elämä) 1 p. toukok. 1917, jolloin koko kansa vielä oli ilonhuumauksen vallassa saavutetusta vapaudesta ja odotti tulevaisuudelta ihmeitä: vanha hallitustapa on vuosikausien työllä kirkon ja virkamiesten avulla saattanut Venäjän kansan sivistyksellisessä, henkisessä ja siveellisessä suhteessa rappiolle. Sodan alkaessa monet sanoivat Venäjän tehtäväksi "vapauttaa Europpa väärän sivistyksen kahleista todellisen kulttuurin hengen avulla". Tämä todellisen kulttuurin henki näyttäytyi kuitenkin "yleisen tietämättömyyden, vastenmielisen itsekkyyden ja huolettoman laiskuuden löyhkäksi". Tämän perinnön itsevaltius on jättänyt meille jälkeensä.
Mutta niiden eteläisten haarautumien ja Kaspianmeren pohjoisrannikon välillä ammotti 560 kilometrin levyinen aukko, jonka esihistoriallisena aikana oli aiheuttanut tuon eristetyn sisämeren vedenpinnan laskeutuminen. Huomaamatta Europpa tässä yhtyy Aasiaan, ja tällä asianlaidalla on Venäjän kohtaloille määräävä vaikutus tänään niinkuin tuhat vuotta takaperin.
Kun lordi Salisbury ja kreivi Shuvalov olivat allekirjoittaneet Lontoon "memorandumin", niin Europpa taaskin kerran sai nähdä suurvalta-kongressin, jossa muka oli ratkaistava mitä tärkeimpiä kysymyksiä, jotka kaikissa pääkohdissa kuitenkin jo olivat ratkaistut.
Preussin sotalaumat, joitten edessä aikoinaan koko Europpa oli vavissut, oli nyt lyöty; ihanaan kukoistukseen ennättänyt kuningaskunta oli yhdellä ainoalla iskulla maahan muserrettu; minun morsiameni oli maailman kohteliaimman ja urhoollisimman kansan vallassa; minun patronani, riikinkreivi, oli piiritetyssä kaupungissa, jonka jo Tillykin kerran ennen oli polttanut poroksi; minun kirkkoherra-kuntani oli taivas ties missä; ja minä, rauhaa rakastavainen Doctor philosophiae, Magister bonarum artium, nimityksen saanut kirkkoherra y.m., minä en kaikesta tuosta ollut enää rahtuakaan, olin vain Kaarlo Suuren yliadjutantti!
Renaissansin taisteluista, voitoista, uskosta, opista ja väitelmistä on jäljellä Dante, Rafael, Leonardo da Vinci. Ja kuin nykyaikainen Europpa hajoaa liitoksistaan ja kukistuu, jää sen haudalle muistopatsaiksi Hamlet, la Mancan ritari, Rousseaun Emile, Mozart ja Faust.
»Uuen kuun kulettajaksi, uuen päivän päästäjäksi, kun ei kuuta, aurinkoa, eikä ilmaista iloa» kun kovia kokenut kansamme yhdessä muun maailman kanssa kärsii ahdistusta ja tuskaa. Nykyään Europpa todella kärsii hirveitä synnytystuskia, ja yleensä uskotaankin, että uusi, parempi aika koittaa kansoille, kun ovat nykyisen kiirastulen läpi kulkeneet.
Päivän Sana
Muut Etsivät