United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vanhin tyttö ori kolmentoista-, toinen yhdentoista-vuotias, ja nuorin kahdeksan vuoden vanha poika.» »Saaneehan heitä katsellakin sentään», virkkoi Renkala taas, »toinen on enemmän, toinen vähemmän roteva, tuokaa tavara tänne vain hihi hii » Aateli punastui. Hänen muotonsa ilmaisi suurinta inhoa tuota miestä kohtaan.
Kamalasti valittaen koetti ori vielä juosta eteenpäin ja tallasi sisälmyksiään jotka roikkuivat maassa ja pala palalta jäivät kavioiden sotkemana jäljelle. Tappelijatkin sen jo huomasivat ja kiintyivät katselemaan. »Tpruu!» huusi muuan nuori poika, joka itku kurkussa lähti tappelun kuohinasta yllättämään kiinni kaunista hevostaan.
Navetasta tultiin välittömästi talliin, joka oli saman katon alla kuin navettakin ja yhtä siisti ja valoisa. Pilttuita oli siellä toista kymmentä ja perimmäisestä hirnua hörhätti meitä vastaan kiiltävän musta ori, kohottaen päänsä pilttuun laiteelle. Herra meni sen eteen ja tarjosi sille sokuripalasen, niinkuin hän sanoi aina tallissa käydessään tekevänsä.
Vaan eukko kun on yksinään tallissa, niin se kuului katselevan niin koreasti ja huulet kuului höplättävän kuin naurajalla. Eukko saa vapaasti pestä haavaa. Ori kuului pitävän vaan niin vakavasti, ettei silmäkään liiku, eikä se kuulu kimpsuvan vaikka tervaa panisi siihen haavaan.
Hirnui aivan kuin ori, ajajalleen iloksi, joka oli yhtä innoissaan kotia tulosta. "Nyt, nyt, Puni, pitäisi joutua ... kylpy jättää, kylpy jättää. Kaisa siellä odottaa ja me niin pitkään oltiin. No Puni, kyllä kauroja on, ja kun päästään kotia, haetaan heti aitasta koko kappa kerrassaan... Kylpy jättää." Puni teki parastaan, aivan kuin olisi ymmärtänyt isäntänsä lupaaman palkinnon.
Noin puhuvi suuri surma, Aika tauti arvelevi Talon aittojen takana, Mäen alla männikössä: "Kenenpä tapan talosta, Tapanko talosta minnän?" "Jos tapan talosta minnän, Ei tuosta talo hävinne, Naimoiksi nainen katovi, Ori toisen ostamoiksi; Nainen toinen naitanehe, Emäntä etsittänehe, Eleä emännän kanssa, Polvet poikoa piellä, Käsi lasta käännytellä, Niinkun muillaki emoilla."
Kaukana piiriss' istuivat tähyellen akhaijit kilpaajoita, kun kiitivät nuo pölypilvenä kenttää. Ensiks Idomeneus näki valjakon, valtias Kreetan, piirist' ulkona istuen, kuss' ylävämp' oli kumpu. Kaukaa kuuli ja tunsi hän äänestään ajomiehen, selveni silmiin koht' ori kiitävä myös, tuta helppo, karvaltaan punaruskea, vaan lumivalkea laukki sill' oli merkkinä otsassaan kuin pyöreä täyskuu.
Mutta, jotta vastaansanomisesi loppuisivat, niin huomaa jos tuolle konnalle hyvästijättäessäni sanon: 'Elää toki Jumala tuolla ylhäällä! silloin anna vain huilata. Mutta jos sanon: 'Mene rauhassa! niin tiedät siitä, että mieleni on muuttunut.» »Minun pääni ori. jokseenkin tyhmä muissa paitsi omaan virkaani kuuluvissa asioissa», virkkoi vielä Tristan Erakko. »Antakaa minun toistaa läksyni.
Puhdistin koko tallin, laitoin vuoteet uudet, että saattaa siellä nyt poika pötköttää... Tuo ori se on minun huolenani enemmän kuin omat hevoset, aivan joka päivä sitä pitää käydä katsomassa.
Se oli siellä tehnyt tärkeitä havannoita, sen näki tuihailevasta käynnistä ja sieraimien liikkeistä. Aapeli, pane ori aisoihin.