United States or Djibouti ? Vote for the TOP Country of the Week !
Itsekin talon isäntä, Talonpoika taitavainen, Arvelevi aikojansa, Kyselevi kyntömiestä, Alkajaapi aurojansa, Kyntövärkkiä kyhätä. Itse niin talon isäntä Kylvi sitten siemenensä, Ahot ensin, maat perästä. Itsekin Isä Jumala Siihenpä antoi apua, Kaunihimman katsehensa, Että lämpimän lähetti.
Noin puhuvi suuri surma, Aika tauti arvelevi Talon aittojen takana, Mäen alla männikössä: "Kenenpä tapan talosta, Tapanko ukon talosta?" "Jos tapan ukon talosta, Katoisi kalat merehen, Ei oisi tuojoa pihalle, Nuotat tukkuhun tulisi, Verkot muunne vierrähtäisi. En tapa ukkoa talosta!" Surma hiihti suota myöten, Tauti talvitietä myöten.
Marketta koria neiti, Alkoi saunassa asua, Alkoi vyöttä vyörehtiä, Hamehetta hyörehtiä. Alina hyvä emäntä Tuop' on tuosta arvelevi: "Mikä meiän Marketalla, Kuka Kurketta rukalla, Aina saunassa asuvi, Aina saunan karsinassa?" Lapsi saattavi sanoa, Lapsi pieni lausuella: "Se on meiän Marketalla, Sepä Kurketta rukalla, Söi äiän kutukaloa, Sären lientä liiemmäksi."
Noin puhuvi suuri surma, Aika tauti arvelevi Talon aittojen takana, Mäen alla männikössä: "Kenenpä tapan talosta, Tapanko talon isännän?" "Jos tapan talon isännän, Taitaisi talo hävitä, Pian mennä pieni maani; Missäpä vierahat viruisi, Majoaisi matkamiehet. En tapa isänteäni!" Surma hiihti suota myöten, Tauti talvitietä myöten.
Emo tuosta arvelevi: "Mi on meiän Marjatalla, Ku meiän kotikanalla, Kun se pauloitta asuvi, Aina vyöttä völlehtivi, Hamehetta höllehtivi!" Niin kuulla kymmenennellä, Impi tuskalle tulevi, Kohtu kääntyvi kovaksi, Vatsantäysi vaikiaksi. Kysyi kylpyä emolta: "Anna kylpyä emoni, Jossa huono hoivan saisin, Avun ange tarvitseisin!"
Noin puhuvi suuri surma, Aika tauti arvelevi Talon aittojen takana, Mäen alla männikössä: "Kenenpä tapan talosta, Tapanko akan talosta?" "Jos tapan akan talosta, Uni uunilta katoisi, Penkiltä perä leviä, Toruja talon tuvasta, Kalkuttaja karsinasta. En tapa akkoa talosta!" Surma hiihti suota myöten, Tauti talvitietä myöten.
Noin puhuvi suuri surma, Aika tauti arvelevi Talon aittojen takana, Mäen alla männikössä: "Kenenpä tapan talosta, Tapanko pojan talosta?" "Jos tapan pojan talosta, Kaskikirvehet katoisi, Jyvälaarit laukiaisi, Aatra vaipuisi vaolle, Kyykistyisi kynnökselle. En tapa poikoa talosta!" Surma hiihti suota myöten, Tauti talvitietä myöten.
Nousi aivan aikasehen, Aivan aika huomenessa, Käveli kyliä myöten, Katseli talo talolta; Savun saarelta näkevi, Tulen niemen tutkamelta. Kävi tietä, astelevi Saaren kuuluhun kotihin, Ilman koiran kuulematta, Harakan hatsattamatta. Sitte tultua tupahan Itse tuossa arvelevi: "Oisiko tytärtä täällä, Tämän pojan puolisoa?"
Vaka vanha Väinämöinen viiletti venehen maalle sivuhun sinisen sillan, päähän portahan punaisen. Siivosi kalaisen karhin, purki ruotaisen romuen: sai sieltä halean hauin, kut' oli viikon pyyettynä. Silloin vanha Väinämöinen itse tuossa arvelevi: "Ruohinko käsin ruveta ilman rautarukkasitta, kivisittä kintahitta, vaskisitta vanttuhitta?" Senpä kuuli Päivän poika.
Isä kuitenki sanovi, Emo aina arvelevi: "Pahoin teit poloinen lapsi, Kun sa kaunosi kaotit; Pah' oli pahan keralla, Paha aivinki pahatta." Oli yötä kaksi, kolme, Viisi kuusi vuorokautta.