Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. syyskuuta 2025
Näin entiserheessänsä muinaiskansat ei yksin häntä kunnioittanehet rukouksin, uhrein, vaan sai kunniata Dione ja Cupido myös, joist' toinen ol' äiti hänen, toinen poika, jonka ties taru Didon helmass' istunehen. Häneltä, josta alan, sai he nimen tähdelle, joka silmin hyväilevi Auringon niskaa taikka kulmaluita.
Lankesi jalkoihin, vasemmallaan polvia kietoi, vaan käden oikean nosti hän leukaa, poskea kohti, näin rukouksin suostuttain Kronossyntyä suurta: "Zeus isä, jos teon tein, sanan lausuin, sulle mi konsaan kelpasi luon' ikivaltain, niin tämä toivoni täytä: poikani arvoon auta, jok' ennen muit' ylen varhain vaipuva on; nyt hänt' Agamemnon, valtias miesten, polkee, vienyt on pois osalahjan, ryöstänyt itse.
Pian joudumme eestäsi taistelemaan. Pian kannamme vaivan ja teemme me työn, Ja poistamme varjot ja pimeän yön. Niin lähdemme kodista maailmahan, Kuin haapojen siemenet kulkemahan, Ja matkamme johtaja taivahinen Vie tyynehen meit' läpi myrskyjen. Nyt laulu kajahda Kuin lähde raitisna! Viel', viel' onpi aikamme joutuva! Käy vuottaen matka ja rukouksin... Viel' kukkiva tähkä tuo satoakin.
Pyyteli hellyttäin isä, valjakonhaltia Oineus, nöyränä kynnykselle hän korkean kammion saapui, uksia kolkuttain, pojan jalkain juurehen heittyin; siskot pyytelivät, emo itsekin pyys palavasti; vaan sitä jyrkemmin hän kielsihe, kumppanit kaikki, parhaat, rakkaimmat, rukouksin pyyteli runsain; vaan hänen rinnassaan sydän niist' ei heltynyt ennen kuin asumukseen iski jo taajaan ampumat, tunki torneihin vihamies, ison kaupungin sytytellen.
Virkki ja istuutui koht' itsekin korkea Here; vaan saliss' ylhän Zeun oli nurkua täynn' ikivallat; istuutui hymy huulillaan, mut tummien kulmain ylt' ei seestynyt otsa, ja noin vihasuulla hän lausui: "Vastustammeko Zeuta me siis, vähämieliset houkot? Hillitä tuumia tuon rukouksin tai väkivoimin viel' yritämmekö totta?
HERTTUATAR. Mua ymmärrätte väärin, lapsukaiset: Kuninkaan sairautt' aihkelen, ja hänen Mä pelkään kuolevan, enk' isänne! Ois hukkatyötä surra hukkunutta. POIKA. Siis, luulet, mummo, että hän on kuollut. Kuningas, setämme, on siihen syypää; Mut Jumala sen kostaa: sitä yksin Rukoilen Hältä hartain rukouksin. TYTT
Lujasti hänet maahan kaivakaa! AARON. Miks vait on viha, kiukku kieletön? En ole laps, ett' turhin rukouksin Katuisin mitä olen pahaa tehnyt; Tekisin tuhat kertaa pahempaakin Kuin mitä tein, jos mulla vain ois valta. Jos mitä hyvää eläissäni tein, Sydämmen pohjasta ma sitä kadun. LUCIUS. Hyvät ystävät, pois viekää keisari, Isänsä hautaan hänet haudatkaa.
VALPURI. Mont' yötä sitte yksin käyn mä täällä Suloista unelmaani ajatellen, Sun tuloas ja kovaa onneamme; Hartaasti silloin sydämeni nousee Luo Herran rukouksin, korkein veisuin, Ja rukouksen' tähden huojentaa Hän sydämesi surua. AKSEL. Oi, Valpur!
Veljensä Helenoksen neuvosta Hektor lähtee kaupunkiin kehoittamaan äitiään Hekabea muiden arvokkaiden naisten kanssa kääntymään rukouksin ja lahjoin Athene-jumalattaren puoleen. Taistotantereella Diomedes ja Glaukos ovat ryhtymäisillään toistensa kimppuun, mutta selviääkin, että heitä yhdistää perinnäinen majaystävyys, ja he erkanevat vaihdettuaan lahjoja.
Vaan kun huomenna he tutkii, Enkä vastata ma voi; Viisitoista raippavitsaa Seljässäs, Sebastian, soi? Oi, en voi ma sitä jättää!» Ja hän itki, polvistui, Kyynelin ja rukouksin Unen helmaan laskeutui. Heräs koittehessa vasta; Hämmästyvän näytti mies, Kolmen tiiman päästä heidät Taasen tulevan hän ties.
Päivän Sana
Muut Etsivät