Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. toukokuuta 2025


Siellä ennen asui onnekkaana Hurskas sielunhoiva, kirkkoherra, Nautti huoletoinna Herran lahjaa, Jota alamaiset auliaasti Kaiken vuotta sinne kanneskeli. Lihava ei ollut kirkkoherra, Sairaanlainen, aivan vatsaa vailla, Jonka muuten muistopatsahaksi Kasvattelee moni jalo herra. Muoto kuiva paljon muistutteli Kaljupäisnä, "nykittyä pyytä," Jonka ensin ampuu metsämiesi, Vaimo vaivaselta siivet sipoo.

Voipa kurjaa konnaa, kavaltajaa! Arkana kuin Kain hän kuljeskelkoon, Säikkyin haavan lehden vavahdusta, Pyytä säikähtäin, mi metsätieltä Pauhusiivin pyrähtääpi lentoon! Taivaan hurskas Herra, vainoo häntä, Niinkuin ennen rakastin ma häntä, Ja miss' ikään kuollessaan hän herää, Isänmaa ja heimot hältä kiellä!" Tuomas kuuli sanat, kauhuun hyytyi, Eikä isää hirvinnyt hän nähdä.

Mutta jos olisin sen tiedon saanut, olisiko mikään minua hillinnyt, olisiko taivas, olisiko maa, olisiko iankaikkisuus, olisiko kadotus? Sinun elämäsi minä olisin mustentanut, ja itseni riiheen hirttänyt. Ja kuitenkin minä sitä tietoa väijyin, väijyin kuin pakenevaa pyytä, kuin metsän arkaa otusta minä sitä käsiini tavoitin.

Sanottihin tääll' olevan, Meiän neittä maanittaissa, Tätä pyytä pyyettäissä, Kiurua kosittaessa, Sata sarven kantajata, Tuhat tuojoa utaren. Sai tuo neiti tulleheksi, Kälkö kättä lyöneheksi; Yks' on Kyyttö kytkyessä, Karavarsi kahlehessa, Jok' on nuorin nostettava, Tervaköysin temmottava Lehmä läävässä lamana, Sairahana sarvinauta, Käätty sarvet sammalihin, Häntä pitkin lattiata.

"Olen tietystikin, mutta se on liian iso pienempien lintujen ampumiseen, ei jää mitään jäljelle, jos ampuu teertä tai pyytä." "Ammu siltä pää poikki, niin ruumis jää eheäksi", vastasi Pekka leikillisesti. "No niin", vastasi Niila, "kyllä siitä hyvä tulee, kun vain ensin näytät minulle, miten se käy", ja sitten molemmat nauroivat.

Kerrankin oli eräs metsämiehistä, ollen yhtä pyytä ampuvinaan, lävistänyt yhdellä nuolellaan kaksi, niin että jäivät molemmat siihen kaulastaan riippumaan. Toisen kerran oli yhtä oravaa kolkatessa pudonnut puusta toinenkin; nuoli oli yhteen oravaan satuttuaan kimmonnut kuusen oksasta toiseen. Mutta ei Panu sallinut näistä tämmöisistä puheltavan.

Itse tuon sanoiksi virkki: "Jää hyvästi, Saaren nurmet, kuusen juuret, tervaskannot, joit' olen kesän kävellyt, talvet kaiket tallaellut, piileskellen pilviöillä, paeten pahalla säällä, tätä pyytä pyytessäni, allia ajellessani!" Ajoa hypittelevi: jo kohta koti näkyvi. Neiti tuon sanoiksi virkki itse lausui, noin nimesi: "Tupa tuolla tuulottavi, nälkäraunio näkyvi.

Näin tytön kirkossa tuonaan Kävin vieraissa hänen luonaan: Jo akka kahvit ja leivät tuo, Mut ukko käy arkun luo Ja velkakirjoja kaivaa! Ja yskii: "muistia niinkuin vaivaa Lues äänehen mulle nuo" Ja hei, pojat! eikös totta? Ja hei, pojat! tyttö, jotta ! tiedän perijättären, Mut missä, en hiisku, en. Vai pyytä kärpälle näätä? Ois miehessä mieltä ja viisaassa päätä, Jos kertoisin teille sen!

Tuo potra Kaparin poika näki neien kartanolla, sydän rinnassa sykähti: "Liet minulle mielitietty?" Neiti lintuna liversi: "Lienet armas liiatenkin, annan toivoa vähäisen." Peuran lailla pois pakeni, meni pitkin metsätietä, häipyi helmenä salolle, kaunehena kankahalle, helmassa kukat koreat, ympärillä heleä. Poika pyytä pyytämähän.

»Eipä mitään toki, rakas veljeni, lausuinhan vain mielipiteeni asiassaKun sitten paistia ympäri pöytää tarjoiltiin, lausahti majuri: »Tahdonpa herroille kertoa, että olen itse nämä pyyt, tuhattulimaista sarvipäätä soikoon, ampunut joka ainoan. Sepä olikin onnellinen metsästyspäivä. Viisi pyytä kahdella laukauksella tipahti

Päivän Sana

sosialistisaarna

Muut Etsivät