Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. marraskuuta 2025
Oh, Jumalani! minun täytyy siis jättää elämäni, kunniani ja maineeni teidän käsiinne! Niin, rouva, niin täytyy, ja minä pelastan kaikki. Mutta kuinka? sanokaa minulle toki. Mieheni on laskettu vapaaksi pari kolme päivää takaperin; minulla ei ole ollut vielä aikaa tavata häntä. Hän on oiva ja kelpo mies, joka ei vihaa eikä rakasta ketään.
Minä tulen vähän myöhään, »mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan», sanoo sananlasku. Vai niin, ette minua tunne! Janne poikani, resanteera, resanteera! Mitä hittoa! Luulenpa että olet mykkä? Vai oletko niin liikutettu nähdessäsi minut täällä, ettet saa sanaakaan suustasi? Niin, hyvä herrasväki, se on semmoinen oiva poika, tuo minun Janneni, niin hyvä äidilleen.
Yht'äkkiä valaisi korkeata otsaa ja karkeita, rosoisia poskia hymy, mutta huulet eivät liikahtaneet, ja samassa hän alkoi. Olihan oiva neuvoja se Haakmanni-vainajakin, niinkuin tässä sanottiin, vaan sitä minä vain, ettei se taivaan tie kenenkään toisen avulla aukea.
Niin, etkös sitä kuullut? ... teelle ja "hiljainen perhe-elämä", "äiti lapsinensa" ja kappale "jaloa isää". Se on tiettyä että minä sitäpaitsi saan pienen sievän "supé'n" ja soitannollista nautintoa papukaijan ja neitin kautta. Mamselli on hiljainen kuni kala, suljettu kuni kassa-arkku ja tyhmä kuni lastu; siitä oiva vaimo tulee aikoinaan. Sinä olet varma asiassasi. Vallan. Mutta, Berndtsson?
Löydä siellä uskolliset Ystäväsi myös Nauti Luojan kammioissa Maksu päivätyös! Uusi koti. Ompa oiva koti meillä, Onhan, kunnon veikkoset. Nytpä kelpaa opin teillä Samoilla. Ei uupuneet Olla saa, mut' lailla huiman Alkuun panna juoksun tuiman. Oi, kuin onki kaunis, jalo, Kuinka kauas loistava Harjun rintehellä talo! Se on surut poistava, Joita saamme joskus maistaa, Kun ei onnen päivä paista.
Mieheni, vävyäs katso: Viisahan ylevä otsa, Nuorukaisen säihkysilmät Parta vaan on vanhan miehen Huulet laulun lainehissa! Erikseen. Eikä kuulukin jo Aino! VANHA JOUKO. Olet oiva mieheksesi, Toimen ja tekojen urho, Sanan sankari parahin. Mies olisit parempi vielä, Jollet uusia ajaisi Etkä kääntäisi ketoja, Vaan kävisit jousen tiellä, Pelto pehmittää sukusi Veltoiksi vetistäjöiksi.
Mi sovintoon nyt vaatii. LEPIDUS. Oiva sana! ENOBARBUS. Taikka, sopisihan teidän hetkeksi lainata ystävyytenne toisillenne; voittehan sen sitten peruuttaa, kun ette enää kuule hiiskaustakaan Pompejosta. Aikaa sitä teillä on kinastamiseen silloin, kun ei ole muuta tekemistä. ANTONIUS. Sin' olet pelkkä soturi; siis vaiti! ENOBARBUS. Niin, totuuden pitää vaieta, olinhan sen aivan unohtaa.
Ma teen kuin moni muukin, ma teen kuin te; ja vaikka yksin lyökää, niin lellityön ma heitän hellemmille ja myöskin työn. Tuon vieruskumppanuuteni kunniaks on kaikkein nähden mälliä mulla kaks; vaan laiha jos se kunnia teistä ois, voin toisen mällin poskesta heittää pois.» Ja Braskiin Konow silmänsä teristää: »Mies oiva, mutta saakelin sarvipää!
"Lemmittyni, miksi on niin murheellinen muotosi? Miksi taaskin säihkyvät noin tuskan tulta silmäsi? Eikö Helmin lempi voikkaan huoliasi huojentaa? Eikö tuota säihkyäkään silmistäsi sammuttaa?" "Oiva neito, armas neito, kuullos kun ma sanelen: Murheiselta jos ma näytän, anteeks sitä anelen. Levotoin on ihmisluonne, vaikea on elon tie. Kenpä täällä huoletoinna, armahani, aina lie?
Ja hänkö sotkukeittoineen Voi niskaltani luoda kolmekymment' vuotta! Voi! jos et tiedä parempaa! Jo heitän toivon viimeisenki. Siis eikö mitään voidelmaa Oo luonto löynnyt tai joku oiva henki? MEFISTOFELES. Taas järkevästi haastat, veikkonen; Sua nuorentaa voi keino luontonainen, Vaan siitä puhuu toinen kirjanen, Ja sepä luku kummallainen. FAUST. Mik' on se?
Päivän Sana
Muut Etsivät