Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Verends herra hovissansa Mies ol' aimo aikanaan, Kauas kaikui kunniansa Yli suuren Suomenmaan. Jalo oli herran henki, Suuria se mietti vaan: Rovon rosvos viimeisenki Köyhältä hän miekallaan. Naapurina Peipon maata Talonpoika omistaa. Koskaan tavata ei saata Talonpoikaa parempaa. Naapurihin Verends kerran Hovistansa ratsastaa. Uljas oli ryhti herran, Uljaast' orhi korskuaa.
Ja laulu intohon mielet nostaa Ja kutsuu voittoon ja kuolemaan, Ja urhot uljahat sorron kostaa Ja voittaa, laulu se huulillaan. Jaakkima Berends. Berends herra hovissansa Mies ol' aimo aikanaan, Kauas kaikui kunniansa Yli suuren Suomenmaan. Jalo oli herran henki, Suuria se mietti vaan: Rovon rosvos viimeisenki Köyhältä hän miekallaan. Naapurina Peipon maata Talonpoika omistaa.
Viljasta viinaan juopoksi Vajosi vaimo raiskan'; Irstaiksi lankes lapseni, Ollessaan usein laistan'. Vihdoinkin nämät huomasin, Näin pellot pelehtyvän, Näin väärän voiton muutoinkin Huoneeni hävittävän. Mut tauota en tainnutkaan Mun riivas häijy henki; Se pakotti mun polttamaan Viljani viimeisenki.
Ja hänkö sotkukeittoineen Voi niskaltani luoda kolmekymment' vuotta! Voi! jos et tiedä parempaa! Jo heitän toivon viimeisenki. Siis eikö mitään voidelmaa Oo luonto löynnyt tai joku oiva henki? MEFISTOFELES. Taas järkevästi haastat, veikkonen; Sua nuorentaa voi keino luontonainen, Vaan siitä puhuu toinen kirjanen, Ja sepä luku kummallainen. FAUST. Mik' on se?
Haudassa, johon oli laskettava typi tyhjänä. Mihinkä sielunsa viimeinkin joutuisi? Tuntemattomaan maailmaan, jossa hän ei kohtaisi yhtäkään ystävää, vaan heikkoja, joita hän oli sortanut, köyhiä, joilta hän oli viimeisenki roponsa ryöstänyt, raukkoja, joittenka hän huolimatta oli antanut kurjuudessansa kuolla ja oman tylysti kohdellun vaimonsa.
Mut tuhmin sen tuumia mahdoin: Sanat, joita jo kauan tallensin, pian tuuli ne vei, meren henki, kisa aaltojen, auringon kultaamain, vei taitoni viimeisenki. Pian ilta se sai. Mihin lauluni jäi ? En muuta ma muistaa saata: minä aaltoja, tuulia paimensin, minä kuuntelin metsää ja maata. Veli Varpuselle. Maast' olet tullut ja maahan palaat, on maassa laihat sull' atriat.
Näin jäisi jäljelle seitsemän tuhatta frangia, joista vuotuisiin menoihin käytettäisiin viisi tuhatta, ja kaksi tuhatta pantaisiin sitä varten muodostettavaan vararahastoon. Ja hän lisäsi: Kaikk' muu on syöty, se on siis lopuss'. Ja sitt' tulen mä pitään avaimen, nähkääs. Herra Paul, hän ei saa enää mitään, ei ikinä mitään. Hän kyll' ottais teilt' viimeisenki rovon.
Päivän Sana
Muut Etsivät