United States or Belize ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minä kuren suitsi suuhun, Itse selkähän kurelle; Ajoin kurella kotihin, Löyhyttelin lämpösehen. Panin kuren karsinahan, Heitin kerran heinäsiä, Toisen kerran hietasia, Kolmannen kotavesiä. Käskin Elliä esinnä Lypsämähän kurkiani, Ei Elli nisiä löynnyt; Itse lypsin lyykyttelin, Kannon maion kapsuttelin, Panin patsahan nenähän, Kultaisehen kipposehen.

Ma saisin myös samat vastaukset, Kuin vanhemmat eläissään, Ja ma neuvoisin nuoria noita, Mitä löynnyt en, löytämään. He kaikkea hyvää tekee niin, Jot'en tehdä voinutkaan, He löytää onnen, jot'eivät Isät löynnehet konsanaan! Hämyä templissä. Murhe hiljaa ääntyy, Hiljaa vainen ääntyy, Ja sen vakavuuteen Harvoin katse kääntyy.

Minäkin piennä löysin kaunokaisen Siivestä Valvaan kirvonnehen kynän, Niin hienon, pehmeän, sun kynäs laisen, Ja sadut selvät näin ilmestyvän. Vaan kynä kului, hukkui vahingossa, hanhen sulist' etsin saman moista, Valitsin paljon, mut en kynää, jossa Ois sama tenho, löynnyt enään toista.

Kulki soita, kulki maita, Lenti lehtoja leveitä, Ei löynnyt pesän sijoa, Paikkoa pahaistakana, Kuhun kuppinsa kuletti, Pistäisi mesisen pillin, Kun on kaikki tältä maalta Kuivannut kukat koreat, Me'en vienyt viimatuulet, Pannut pakkaset hunajan. Sentähen majansa muutti, Pesän siirti sitte maalle, Kussa paljo kukkasista Mettä saapi mielellistä.

Sanoen vihan väessä: "Mitä syytä soimaatte, Viatointa vaivaatte? En löydä minä ikänä Tässä miehessä mitäkään, Vaikk' olen tarkoin tutkinutkin Kuulten korvien omainne; Eipä löynnyt itsekkänä Hengen vaaraa Herodes. Teillä on tapa totuttu, Vaikka kiitetty vähimmän: Päästää päiväks pääsiäisen Fanki yksi vallallensa: Ilman syyttä surmaatte, Monta päästätte pahoa. Kumman kahdesta kysytte?

Kukas ei ihmetellen keksi` tässä laulussa veden paisumisen, Noan arkin ja häneltä lähetetyn kaarneen ja kyyhkyisen merkillisellä tavalla osoitetuksi. Sanat "lensi suurelle mä'elle, korkealle kukkulalle" ovat väärin tulleet lauluun, jonka näyttäävät sanat "löynnyt ei maata ma'ataksensa". Tästä nähdään, että koko maa oli vedeltä peitetty, se on: vedenpaisumus oli.

Syömessäni himoin työ on Samanlainen juuri, Heitän Herran valkeun niin Paheen valt' on suuri. Himo, mikä juhlahetkin Piilossansa jäytää, Ahdistuksiin tullessani Valtiaana töytää. Huvikseni tarkastelen Hiiren leikkitöitä Paheen sikiöt rinnassani Hellin päiviä, öitä. "Yks' on poissa." On kirkas päivä toukokuun Ja kesän laulut luistaa, On lintu löynnyt laulupuun Ja helkytellä muistaa.

Tääll' ei viipymistä. BRUTUS. Hyvästi sinä, sinä, sinä, Volumnius! Sin' olet kaiken aikaa maannut, Strato; Hyvästi sinäkin! Nyt, kansalaiset, Iloinen mielen' on, ett' elämässän' En yhtä löynnyt uskotonta mulle. Saan kunniaa ma tästä tappiosta Enemmän, kuin Antonius ja Octavius Halvalla voitollansa saavuttavat. Hyvästi vielä kerran! Bruton kieli Elonsa tarinan jo päättää kohta.

Ei löynnyt elinsijoa, Asuinmaata armahinta, Viikon vierevän ohessa, Eikä viikon, eikä toisen, Yhen kuun kuluajalla; Missä maat ylen matalat, Kussa kankahat katalat, Muut paikat pahannäköiset: »Ei siinä sijoa mulle, Ei oloa onnellista».

Koko metsä kultana kuulti, käet helkkyi hopeoita, ylen paistoi hongan pinta, kovin kauniina kuusi kukki. Oli huoleton siell' elo oravan. Ei armast' etsijä löynnyt. Oli muuksi muuttunut impi, oli kuusi se kukkalatva, punakukka-kruununen kutreillaan. Tajus sulho jo tuulten mielen, sydän ailahti ankeaksi, ei jalka jaksanut rientämään.