Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Mut syytön muukalainenkaan ei jäis niin oven suuhun, kuin tää vieras jääpi, niin äänet' outokaan ei tervehtäis, niin nöyräst' oottais, niin ei säikähtäis kuin veli veljeään nyt säikähtääpi. Ei äänt', ei sanaa. Hetken vuorottain saa tulla, mennä niinkuin kuolon mailla, siks kunnes vieras etähältä vain vihdoinkin veljellensä arostain sylinsä avaa rukoilevan lailla. Juhani kieltä tajus sydämen.
Hetket vuorottain Saa tulla, mennä niinkuin kuolon mailla, Siks kunnes vieras etähältä vain Vihdoinkin veljellensä arostain Sylinsä avaa rukoilevan lailla. Juhani kieltä tajus sydämmen. Se näyttää hetken liikuttavan mieltä, Vain hetken aikaa; kuluttua sen Tylynä kääntyy hän ja viitaten Avoimen sylin pois hän luotaan kieltää.
Ken luonnon kirjan loppuun saakka luki, ken? Sen mahdin tajus? Mutkan, halun mietti jokaisen? Kuin sanoin köyhin suviaamun taian kertoisin? Näin ehkä: kivi vierimään jos luotu olenkin, nyt sielunsiivet saan, nyt nousen yli kaiken maan, nyt taivaan poika, taivastietä vaikk' en tunnekaan .
Olit kaunis Sa maa pyhä, maa jumal-juuren, kun säilytit Saksan Sa keisarin suuren ja kansojen pientenkin kesti-ystävyyden, jota ei ylenanneta ostain, ei myyden. Maa Rembrandtin, Grotiuksen ja Spinozan! Tajus maailma taiteesi, oppisi otsan, ei ymmärtänyt, että niin olet ylhä, Sun mielesi miehuus niin jyrkkä ja jylhä. Oli Sullakin Bobrikov-Albasi kerta! Hän syöstihin, silloin ei säästetty verta.
Lauseen tuon tajus ukko ja vei yli silmien varkain kättä ja yksin tein pois pyyhkäsi viiksien värveet; sauvaan painaltuin nyt järkkymätönnä ja tyynnä katsoi päin, oli hetken vait sekä vastasi vihdoin: »Arvosa herra, jo aikaa lie elo tuttua meille, turhuus sen, sekä kuink' on tyhjää turvata siihen.
Koko metsä kultana kuulti, käet helkkyi hopeoita, ylen paistoi hongan pinta, kovin kauniina kuusi kukki. Oli huoleton siell' elo oravan. Ei armast' etsijä löynnyt. Oli muuksi muuttunut impi, oli kuusi se kukkalatva, punakukka-kruununen kutreillaan. Tajus sulho jo tuulten mielen, sydän ailahti ankeaksi, ei jalka jaksanut rientämään.
Päivän Sana
Muut Etsivät