United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !
Poimin päivän, poimin toisen; päivälläpä kolmannella en tiennyt kotihin tietä: tiehyt metsähän veteli, ura saatteli salolle. "Siinä istuin jotta itkin. Itkin päivän jotta toisen; päivänäpä kolmantena nousin suurelle mäelle, korkealle kukkulalle. Tuossa huusin, hoilaelin. Salot vastahan saneli, kankahat kajahtelivat: 'Elä huua, hullu tyttö, elä, mieletöin, melua!
Suuret suunnattomat petäjät olivat rauhoitettuina otuksina saaneet kasvaa täällä nähtävästi siitä lähtien kuin Sampsa Pellervoinen kylvi maita kyyhätteli, kylvi maita, kylvi soita, kylvi auhtoja ahoja, ja kun hän mäet kylvi männiköiksi, kummut kylvi kuusikoiksi, kankahat kanervikoiksi, notkot nuoriksi vesoiksi.
Ei löynnyt elinsijoa, Asuinmaata armahinta, Viikon vierevän ohessa, Eikä viikon, eikä toisen, Yhen kuun kuluajalla; Missä maat ylen matalat, Kussa kankahat katalat, Muut paikat pahannäköiset: »Ei siinä sijoa mulle, Ei oloa onnellista».
Olipa siellä puut punaiset, Puut punaiset, maat siniset, Lehot lemmenkarvalliset, Ruohot ruostehen näköiset. Vuoret siellä voina vuoti, Kalliot sianlihana, Mäet mämmikakkaroina, Kaikki kankahat metenä.
Suru kattanut suurin On templin ja muurin, Avaruus suree poikaa ihmisen, Ui pilvet raskaina taivaan selkää Ja ihmiset pelkää Ja raskaana vierivi ukkonen. Paimen-ääniä. Kuuletko kellot ja laulun kirkkaan Kaitsevan, eksyvän kaitsiessaan? Lehmät ne ammuu, kiirevilkkaan Hölkkää seuraten paimentaan. Kuule kuin kankahat vastahan soi: Lilja mun Liljani lehmäni hoi!
Siitä kasvoi kallis tieto, Suomi suureksi yleni, Kasvoi muihen kaltaiseksi, Muihen verraksi vetäysi. Jo on suotkin sotkettuna, Vetelätkin vellottuna, Kaikki kankahat avattu, Perattuna peltoloiksi, Kaunistettu kaupungeilla, Varustettu västingeillä, Hyvät huonehet rakettu Toki toimella hyvällä.
Viepä pilvi Pietulahan, Siellä vettä tarvitahan: Suot tulessa, maat tulessa, Kaikki kankahat tulessa, Kaikki kaivot kuivanehet, Lähtehet läkähtynehet; Siell' on lapset ristimättä, Kansa kaikki kastamatta, Pojanpoika puolitehty, Ei oo vielä vettä nähty.
Susi juoksi suuret matkat, karhu kankahat samosi; viimein aiallen asettui, veräjälle vieretäikse: aita kaatui kalliolle, veräjä aholle vieri. Siitä kuusehen kuvahti, petäjähän pyörähytti soitantoa kuulemahan, iloa imehtimähän. Tapiolan tarkka ukko, itse Metsolan isäntä, ja kaikki Tapion kansa, sekä piiat jotta poiat, kulki vuoren kukkulalle soittoa tajuamahan.
Mull' voimaa eikö ja mahtia myös, Mi vallita voipi metsien yöss' Ja hallita kankahat, kummut? METS
Sävel: Honkain keskellä. Yö yhä uinuvi, männikkö huojuu, Aamun poika on vuorella, oi! Järvet ne välkkyvi, kankahat kaikuu, Rastahan laulu helkkyen soi. Hoi lal la lal la laa Nyt vuoret kajahtaa! Ei kaikuun ja rastaaseen luottaa saa! Käki jo kukkuvi koivussa yllä: Muistatko tyttöä torpan tuon? Sulhonsa viipyvi vuosia kyllä Ennenkun taas onpi omansa luon! Hoi lal la lal la laa Nyt vuoret kajahtaa!