Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Niin monta ruhtinaall' on kaunista puutarhaa, linnaa, jotka vuodet umpeen on valmiina, ja tuskin päiväks sinne te pistäydytte, hetkeks ehkä vain. Niin, etäisin te niistä valitkaa, jot' ette vuosiin katsomassa käy ja joka nyt on hoidotonna ehkä: te sinne lähettäkää minut! Siellä mun suokaa olla teidän omanne!
Mut Cleon heräs' unestansa ja tunsi, leukaans' sipaisten, siin' yhä papinkauluksen, vaikk' kohta teologia kai jo iäks päiväks surman sai. Ei, se on epäilemättä Clewbergin kirjoittama, sanoi Porthan nauraen. Minä tunnen sen veitikan. Poikamainen vekkuli, ja kuitenkin todellinen runottaren lemmikki! Auctor anonymus, nauroi Calonius.
Semmoista harvoin nähdä saa: Kun suuttuu, posket ruskoittaa, Hän sukkaneulat viskaa pois Ja joukosta pois keikahtaa. Ei päivää silloin nähdä vois, Sen ukkospilvet karkoittaa. Vaan varropas: kun hetkisen Siell' istuu lisko murheinen Taas ruusu päivänpaisteinen Huoneeseen tulla heilahtaa: Hymyilee, sukkaa neuloen. Voi armasta, voi veitikkaa, Yön päiväks muuttaa semmoinen!
Ja siellä hälle sielun hartautta Herätti salon syvä huokaus; Siell' antoi rauhan, riemun runsautta Kotoisen lammen tyyni kirkkaus. Mut Pohjan tuli, kerta syttyneenä, Ei rauhaa suo, se tahtoo valaista, Kun päiväks' yön se näkis muuttuneena, Silloinpa vasta löytäis lepoa.
Mut kerran häntä vierren viikkojen kun nähty ei, niin käytiin mökillen. Hän makas kuollehena majassaan. Mut mökin alla hänen rannallaan sous oudot linnut, suuret, valkoiset ne oli Salojärven joutsenet. Ne varmaan aatoksia vainaan on. Ne päiväks väistyy lehdon varjohon, mut yö kun joutuu yli metsämaan, ne ulapoille uivat laulamaan.
KUNINGAS RICHARD. Ei sovi pyytää mun, vaan käskeä: Kun teit' en nyt voi sovittaa, niin tulkaa, Ja siitä hengellänne vastatkaa, Coventryyn pyhän Lamberluksen päiväks, Niin siellä peitsi ratkaiskoon ja kalpa Riitanne, jota kiihtää viha halpa. Me oikaista kun emme saaneet väärää, Niin ritar'ottelu nyt voiton määrää. Marsalkka, aseairut kutsukaa Ohjaamaan tätä kotikahakkaa. Toinen kohtaus.
Sotaan kehoitus on heistä Rauhan häiriöksi vaan; Noin se viekas vihollinen Lumos heidät loitsullaan. Orjat uskoo orjuutensa Varsin vapaudeksi. Kahleitaan he katsoo kalliiks Vapauden pantiksi. Vihollisen, vainoojansa, Sortajansa, surmaajan Uskovat he ystävänsä Innokkaimman olevan. Elon antajaks he aivan Luulee myrkyn murhaavan, Pahan hyväks, yönkin päiväks Elämäksi kuolemaan.
Sanoen vihan väessä: "Mitä syytä soimaatte, Viatointa vaivaatte? En löydä minä ikänä Tässä miehessä mitäkään, Vaikk' olen tarkoin tutkinutkin Kuulten korvien omainne; Eipä löynnyt itsekkänä Hengen vaaraa Herodes. Teillä on tapa totuttu, Vaikka kiitetty vähimmän: Päästää päiväks pääsiäisen Fanki yksi vallallensa: Ilman syyttä surmaatte, Monta päästätte pahoa. Kumman kahdesta kysytte?
Mä kiusasin, mut uskollisna ollen Hän sulle jäi; mä hyljätty nyt oon. Sua valko-enkel rukoelen mä, Tee minut valkoiseks kuin olet sä! *Valkea enkeli*. Et, musta henki, saa mua kumarrella! Rukoile Häntä, joka meidät loi, Vaikk' eri teitä saamme matkaella. Mä heikkoudessan' en mitään voi, Hän voimakas, Hän tekee armotyön, Hän yksin muuttaa päiväks voipi yön. *Musta henki*. Sua kiitän lohdustas.
Mut pohjan tuli, kerta syttyneenä, Ei rauhaa suo, se tahtoo valaista, Kun päiväks yön se näkis muuttuneena, Silloinpa vasta löytäis lepoa. Se pohjan neidin rauhatonna syöksi Valoa isänmaalle kantamaan, Se rinnastansa levonlaulut ryösti, Kamppaavan kosken nosti pauhaamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät