Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Ei tulis Alpeilt' tulva ainainen aseisten joukkoin, ei Poon rantamalla sen verivettä ahmis Gallilainen; sua miekalla en näkis vierahalla käymässä sotaa vierain voimin vainen ja voittain, voitettuna, ikeen alla! Tunnetko maan, miss' säihkyy sitroonit, läpi lehväin loistaa kulta-oranssit, miss' siintää taivas, leyhkii illansuu, ei myrtti liiku, huohuu laakerpuu? Sen tunnet kai?
Hän vaaroissamme kirkkain toivon tähti, mies, jonka johdoss' urhot Porin lähti satahan verileikkiin ihanaan, hän miestensä ei näkis kaatumista, urosten tyyntä kuoloon astumista, ei hän, mut sattumus nyt ohjais vaan. Ei unhoon jää ett' olit sinä siellä, jok' ennenkin veit vaaraan joukkoas, sä, josta maamme riemuitsee nyt vielä, vaikk' itki Eek sun kovaa onneas!
Suu auki tuijotella tahdottenko, Mitenkä toimi käy? OTHELLO. Kirous ja surma! JAGO. Ja luullakseni sangen työläst' oiskin Moist' aikaan saada. Piru heitä riivais, Jos näkis muut kuin omat silmät heidän Venyvän patjalla! No, mitä tehdä? Kuin saada varmuus? Mistä?
Virkki ja nopsana nousi ja astui luo emon armaan, tarjoten maljan toi parikorvan, haasteli hälle: "Kärsiös, äiti, ja malta jo mieli, jos haikea liekin, ettei silmäni nää näkis sun, emo, kantaja kallis, iskuja saavan; en silloin vois, miten oisikin surku, auttaa; vaikea vastustaa näet Zeus on Olympon. Kerrankin, kun puoltaa koin sua, hän mua jalkaan tarttui, kynnykselt' alas viskasi valtahiselta.
Me hiljaa kuiskailtais, ei näkis äiti meitä, niin rinta rauhan sais... Hinkka ja Liinu säikähtävät ja kokevat päästä irti toisistaan, päästellen palmikkoa auki solmusta.
GLOSTER. Oi, suudella mun suokaa tuota kättä! LEAR. Annas kun ensin pyyhin sitä: se tulee ruumiille. GLOSTER. Rikottu luonnon taideteos! Noin raukee Maailma kaikki tyhjään! Lienkö tuttu? LEAR. Hyvin kyllä sinun silmäsi muistan. Vilkutko minuun? Tee pahintasi, sokko Cupido; minussa et lempeä nosta. Lue tuo vaatimuskirje: tarkkaapa käsialaa. GLOSTER. En näkis, vaikk' ois sanat auringoita.
Katso! Tää ei pilaa. Torstai On lähellä; käs' sydämmellä mieti: Jos olet mun, sun ystävälle annan; Jos et, niin kerjää, kidu, nälkään kuole Kadulle; min' en, totta vie, sua tunne, Ja aarteistani vähääkään et kostu. Siis mieti! Tiedä, min' en vanno suotta. JULIA. Oi, tuolla pilviss' eikö sääliä, Mi näkis tuskieni syvänteihin? Oi, äiti armas, älä mua hylkää!
Ei, neiti, kauneuttas Hän katselisi, eikä Sun silmäs kirkkautta, Ei sielus suloutta, Jok' ilmestyy ja liikkuu Sun kasvoillasi varjoin Ja valoin muutellessa; Poloisen orjattaren Hän sinussa vaan näkis Ja jos mun rakkauten Hän tietäisi, niin sinut Pois ryöstäisi hän multa, Jos sydämmestäin myötään Hän kappaleenkin veisi."
Niin, valkovaippaansa pit' edessään tuo ritari. RECHA. mua valkosiiven leyhkein tulelta näkyväisnä turvaamaan. Niin kasvoista ma kasvoihin näin hänet, näin enkelin, näin oman enkelini. NATHAN. Sen ansaitsisit, etkä enkeliä sä näkis kauniimmaks kuin sinut hän. Ket' imartelette nyt, isä, ketä? Mun enkeliäni vai itseänne?
Sua muistuttaahan voisin, mit' yhdessä me teimme missäkin. Sua voisin nuhdella, ett' yhden seikan oot multa peittänyt, ett' yhden oot pitänyt salaisuuden: niinpä voisin, jos itseäin en näkis, sinut vain. Mut olkoon! Tässä kauniiss' unelmassa sen verran ain' on totta, että mulle uus Assad vielä versoo syksyssäni. Kai siihen tyydyt, ritari?
Päivän Sana
Muut Etsivät