Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Ei sillä kehruulla paljoa kostu, mutta aina vähin ja kun Juholla nyt vaan työtä piisaisi talven yli, niin kyllä sitä Jumalan avulla taas elettäisiin kesään... Jumalan kiitos, ei meillä vielä kuitenkaan ole niin kovaa kun Nurkanperässä millä elänevätkään talvensa yli, kun niitä lapsiakin on niin paljo... Mutta, mitä?! tulipalohan se tuolla ruskottaa meidän mäeltä! ja meillä ei ole kuin mukulat kotona, voi herra...!"
Meillä on Rougemontissa ollut monta kasvattilasta, jotka tuo johtokunta on lähettänyt sinne, ja minä voin vakuuttaa, että ne eivät siellä paremmin kostu, vaan kuolevat yhtä pian kuin muutkin. Mutta parasta on antaa ihmisten noudattaa tahtoaan. Vaikka kyllä minä toivoisin, että te tietäisitte yhtä hyvin kuin minäkin, mitä tuolla tehdään."
Mut vanhus huokaili: "Oi herra, halvan valitus on halpa; Ei kostu kuitenkaan Surunsa kultaisilla antimilla. Minulla tytär oil, Hän oli leivoni ja pyhä kuvain. Olipa orjatar, Ja valtasi, se hänet multa ryösti." Ja ylös ruhtinas Punastuneilla kasvoilla nyt katsoi: "Miljutin," lausui hän, "Ei täältä huolineen nyt kenkään käänny."
Lähen nyt miehistä metsälle, Urohista ulkotöille Tapiolan tietä myöten, Tapion talojen kautta; Terve vuoret, terve vaarat, Terve kuusikot kumeat, Terve haavikot haleat, Terve tervehyttäjänne! Miesty metsä, kostu korpi, Taivu ainoinen Tapio, Saata miestä saarekselle, Sille kummulle kuleta, Jost' on saalis saatavana, Erän toimi tuotavana!
Levitän leuat, aaltoja ahmaan, ne kuivuu, kun kurkkuuni käyvät; ajelen impiä, aallon kukkia, ne kuolee, kun povelleni painuu; myllerrän myrskyn, juon maata, merta ja pintoja pirstatun haahden, kultia, päärlyjä, myös ihmisverta ja rintoja neitien nuorten, ei sammu mun sieluni ijäinen imu, ei kostu tulipuna-kieli.
APTEEKKARI. Tuo sekoittakaa juomahan, ja juokaa: Ja vaikka kahdenkymmenenkin voima Teill' ois, se heti tappaa. ROMEO. Tuossa kultas; Pahempaa myrkkyä se sielulle Ja inhass' elämässä murhaavampaa, Kuin kurja neste tuo, jot' et saa myydä. Ma sulle myrkyn myin, et sinä mulle. Hyvästi! Osta ruokaa, syö ja kostu! Nyt rohto, eikä myrkky! Seuraa mua Julian hautaan, siellä tarvis sua. Toinen kohtaus.
Katso! Tää ei pilaa. Torstai On lähellä; käs' sydämmellä mieti: Jos olet mun, sun ystävälle annan; Jos et, niin kerjää, kidu, nälkään kuole Kadulle; min' en, totta vie, sua tunne, Ja aarteistani vähääkään et kostu. Siis mieti! Tiedä, min' en vanno suotta. JULIA. Oi, tuolla pilviss' eikö sääliä, Mi näkis tuskieni syvänteihin? Oi, äiti armas, älä mua hylkää!
Paljon kalliimpaa moni sai kadotettua surra, ainoist' aaluvataan tai veljeä, last' emon yhden, taukosi itkustaan, valituksestaan toki vihdoin; kestävän mielen soi näet Moirat inhimisille. Vaan jalon Hektorin tuo, hält' ensin riistäen hengen, kytkee vaunujen taa, hänt' ympäri ystävän kummun 51 laahaa ei suru vaimene siit', ei kunnia kostu.
Ei kostu kansa moisist' oppineista! Hän näköjään on itse viisaus, Mut itseviisaus hän toki on, Kun omiaan hän haastaa itselleen. 1:NEN SOTILAS. Mut jos nyt sota syttyis, kuulkaahan, Niin puoltaisiko meitä jumalat? Jos jumalia on, jos elää ne. Mit' uskotte? KOOSAM. Sit' uskon, ett'et usko. Mut onko taikk' ei mitä epäilet, Niin siit' et hyödy, koska epäilet, Kun siihen tartu et, mit' epäilet.
Päivän Sana
Muut Etsivät