United States or Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
DAJA. Niin, josp' ois ihminen, hän enemmän sois meille tilaisuutta palveluksiin. Ja kuinka sitä kaipasimmekaan! Mut eihän tahtonut, ei tarvinnut hän yhtään mitään, omaan itseensä hän tyytyi, kuten enkeli vain tyytyy, kuin enkeli vain voi... RECHA. Kun vihdoin katos... NATHAN. Katosi? Kuinka katos? Palmuin alla hänt' eikö enää näy? Vai ootteko jo häntä etempääkin etsineet? DAJA. No emme kyllä.
Jos sitä ei ollut ois, ois Nathan varmaan hänet jo tuonut tänne. RECHA. Ja kun saapunut se hetki sitten on, kun täyttynyt on toiveistani sisin, lämpimin, niin sitten? mitä sitten? DAJA. Mitä sitten? Ma toivon, että sitten toteen käy myös minun toiveistani lämpimin. RECHA. Mit' astuu tämän sijaan rintaani, mi enää laajeta ei osaa, ellei toiveitten toive sitä paisuta? Vain tyhjyys? Ah, mi kauhu!
DAJA. Hän laps on kristittyjen vanhempain; on kastettu. Vaan Nathan? DAJA. Isänsä ei ole. RISTIRITARI. Nathan eikö isäns' ole? Te tiedättekö, mitä sanotte? DAJA. Vain totuuden, mi verikyyneliä niin usein silmästäni pusertaa. Ei, isäns' ei hän ole... RISTIRITARI. Mutta häntä vain tyttärenään kasvattanut on? vain kasvattanut lasta kristityn on juutalaiseks? DAJA. Aivan niin.
Hän neuvojako sietäis! Kuulkaas, Nathan, mitenkä mulle äsken sattui. NATHAN. Miten? AL-HAFI. Ma luokseen tulen, kun on pelannut hän juuri sisarineen shakkia. Sit' osaa Sittah. Peli, niin jo luuli Saladin hävinneensä, esillä viel' oli, vaikka silleen jätettynä. Mä silmään, nään, ett'ei viel' läheskään se ole hävitty. NATHAN. Kas, löydön teitpä!
NATHAN. Vain tulkaahan nyt, tulkaa! RISTIRITARI. Minne? En! En taloonne! En, en! Mua polttaa siellä! Mä täällä odottelen teitä. Menkää! Jos jälleen nähdä hänet täytyy mun, niin kyllin usein näen häntä vielä. Jos en niin aivan liiaks oon jo nähnyt. NATHAN. Mä riennän minkä voin. RISTIRITARI ja pian sen jälkeen DAJA. RISTIRITARI. Jo riittää! riittää!
NATHAN. Ma tulen kohta. Mene, menehän! DAJA. Ritari ankara, tää anteeks suokaa! Ah Herra, meitä huolestutti niin tää kutsu. NATHAN. Turhaa huolta! Mene vain! SEITSEM
NATHAN. Vaan hänt' ei multa saa ken tahansa koettaa viedä. MUNKKI. Eihän eihän suinkaan. NATHAN. Kell' oikeutta suurempaa kuin mulla ei ole häneen, hänell' olkoon se varhempi ainakin MUNKKI. Niin, juuri niin! NATHAN. min luonto, veriheimolaisuus suo. MUNKKI. Niin minustakin!
Vaan palossa hiuskarvan varass' oli myös Rechan henki. NATHAN. Mitä? Rechan henki? Mun rakkaani? En ole kuullutkaan. No, talokin ois saanut mennä silloin. Hiuskarvan varass'! Oh, hän onkin varmaan, hän onkin palanut! Se tunnusta! Kaikk' ilmaise! Mua älä kiduta, vaan surmaa! Hän on kuollut siis. DAJA. Jos ois hän kuollut, kuulisitteko sen multa? NATHAN. Miks säikytit siis mua? Rechani, oi Recha!
DAJA. Teidän, teidän Rechanne? NATHAN. Mun oisko joskus luovuttava häntä omaksi lapsekseni sanomasta! DAJA. Teill' onko yhtä hyvä oikeus myös kaikkeen muuhun, mitä omistatte? NATHAN. Mihinkään parempaan ei oikeutta! Minulle onni, luonto kaiken muun on lahjoittanut. Vain tään omaisuuden oon itse ansainnut. DAJA. Kuin kalliisti, oi Nathan, saankaan maksaa hyvyytenne!
Niin aivan, aivan niin: Filneck ja Stauffen! Tään pian, pian tahdon selville. Vaan nyt luo sulttaanin. Mut tuolla Daja tuoll' eikö piile? Daja, tulehan! NATHAN. Lyön vetoa, ett' aivan uusi seikka sydämiänne kiusaa nyt, kuin pyyde sulttaanin mieli tietää. DAJA. Kummako? Ritarin kanssa tuttavallisemmin puhua juuri aloitte, kun meidät hääs' ikkunasta Saladinin mies.