United States or Brazil ? Vote for the TOP Country of the Week !


Se Pohjan neiden rauhatonna syöksi Valoa isänmaalle kantamaan, Se rinnastansa levonlaulut ryösti, Kamppaavan kosken nosti pauhaamaan. Vaan taivaan tult' on kauan mahdotonta Maan lapsen kestää, tomu-asunnon: Tuo toivon maa, tuo tähtein valtakunta Taivaisten tulten asuinpaikka on.

Olihan maakreivi kreivitär Tettenbornin tuttava! Ja olihan Gudula siellä nähnyt hänet, tuon kevytmielisen ja irstaan miehen, joka oli Gudulan kuvan ostanut! Ja voiko kukaan hänen kuvaansa nähdä, samalla häneen itseensä rakastumatta? Kolkko raivon huuto pääsi hänen rinnastansa, ja hän pudisti kaikin voimin porttia. Se aukeni, ja hän astui puutarhaan.

Nyt vaihetettiin kihlat molemmin puolin, ja Leijonan emäntä, jonka mielestä jotain piti sanottamankin, puhkesi rinnastansa raukeemaan: "Sydän ja kello, ovathan ne kaksi yhtä, ja rakkaus, se on kellon avain". Hän nauroi omaa sukkeluuttaan, koskei kukaan muu sitä tehnyt.

Häntä pyörrytti, hän kätki kasvonsa käsiin, ja heikko valitusääni tunkeusi hänen rinnastansa.

Kun Mikko oli kadonnut näkywistä, palasiwat kaikki muut huoneesen, Juho yksin jäi wielä sittenkin kauwaksi aikaa kujalle ja katsoi yhä waan siihen suuntaan, johon hänen poikansa oli mennyt. Mitä lienee Juhon sydämessä silloin liikkunut, emme tiedä, mutta sen me tiedämme, että kun hän wihdoin kääntyi menemään huoneesen, nousi hänen rinnastansa sywä huokaus.

Mut yksin kuunnellessaan valtamerta niin kaiken turhuuden hän huomas kerta. Hän otti rinnastansa sydämen ja siihenkin hän katsoi epäillen. Mut, kuinka olikaan, niin käsissänsä hän tunsi suuren onnen pitävänsä. Ja taloaan kun rakenteli hän, taas tunsi sydämensä sykinnän. Ja oveen, akkunahan, seinäpintaan hän veisti unelmaansa kallehintaan.

Mut pohjan tuli, kerta syttyneenä, Ei rauhaa suo, se tahtoo valaista, Kun päiväks yön se näkis muuttuneena, Silloinpa vasta löytäis lepoa. Se pohjan neidin rauhatonna syöksi Valoa isänmaalle kantamaan, Se rinnastansa levonlaulut ryösti, Kamppaavan kosken nosti pauhaamaan.

Ja silloin olisi Annan tuuma tyhjään mennyt, ja milloinka näin hyvä tilaisuus taas tulisi, kentiesi ei milloinkaan. Huojennuksen huokaus pääsi hänen rinnastansa, kun vihdoin viimein Miina ja Lydia ajaa hyryyttivät poispäin kujan kautta. Hän katsoi seinä-kelloon, se kävi viidettä. Aikaa oli hänellä kyllä matkalleen, mutta pois hän pyrki ja pian rauhaa hän ei saanut enää tässä talossa.

Kapteeni taputti vaimoansa hartioille ja katsahti hellästi hänen silmiinsä, mutta hänen katseessaan kuvautui samalla suurta itserakkautta ja itseensä tyytyväisyyttä. Tämä vastasi tuohon lemmekkääsen silmäykseen, mutta salaisesti pääsi huokaus hänen rinnastansa.

Asia, joka on pakoittanut minut tähän rohkeuteen, koskee ehkä yhden werran teitä kuin minua." "Minua?" sanoi Anna hämmästyen ja katsoen puhujan silmiin. "Minä luulen niin elkää pahastuko, neitsyt, minä tunnen teitä jo enemmän kuin woitte arwata." "Minä en woi teitä ymmärtää," sanoi Anna, salaten huokauksen, joka tunki ylös hänen rinnastansa. "Yrjö Eeronpoika on " Annan kaswot punastuiwat.