United States or San Marino ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän on saanut "sivistyksensä" eräässä pappilassa ala osassa maata ja on tavallisen sievä katsella; mutta saamaton ja tyhmä kuni Jumala tiesi mikä lintu hyvänsä. Kyllin siitä, siellä on nyt Gyllensvingel käynyt ja on sangen hyvissä kirjoissa äitin ja neitin luona, mutta hänellä ei näy olevan onnea tytön eikä isän luona. Siellä on Berndtsson taasen sangen hyvällä kannalla.

Sinun keskustelusi neitin kera oli sitä innokkaampi. No niin, hän on oikein sievä "lutka"; vahinko vaan, ettei hän ole tarjooja-mamselli Schweizerissä. Mistä te puhuitte? Tuo oli yksinkertainen kysymys; mitä muuta puhuisi, jollei vaan turhia juttuja; hän tahtoi olla olevinansa vikkelä, ja niin saattaa kutoa kokoon mitä vaan, hän nauraa varsin hyvin, vaikka suupielet menevät vähän vinoon.

Hän tosin muuttui toista vertaa liukkaammaksi ja kyseli kaikilla mahdollisilla kohteliaisuuden osoituksilla tietä neitin kotiin, että hän itse tuo ensi arkena aivan sinne ja että siellä joutaa paremmin neuvomaan koneen käyttämistäkin. Kaupat tehtiin tuontia vaille valmiiksi. Viija ei osannut mielessään olla kylliksi kiitollinen noin hyväntahtoiselle herralle, joka on niin vaivojaan säästämätön.

Niin, hän tahtoi katsoa tuota pientä kakaduta ja kuulla hänen puhuvan, mutta se olikin neiti, joka oli hänen suojeliattarensa, ja siis sai hän neitin seuraansa. Ah! neiti antoi kakadun istua sormellansa ja antoi hänen kuhnuttaa päätänsä tuota kukoistavaa poskea vasten ja keskustella; ah, niin liikuttavaa. Liina jäi sisälle, eikä häntä näkynyt saavan liikkeelle.

Niin, etkös sitä kuullut? ... teelle ja "hiljainen perhe-elämä", "äiti lapsinensa" ja kappale "jaloa isää". Se on tiettyä että minä sitäpaitsi saan pienen sievän "supé'n" ja soitannollista nautintoa papukaijan ja neitin kautta. Mamselli on hiljainen kuni kala, suljettu kuni kassa-arkku ja tyhmä kuni lastu; siitä oiva vaimo tulee aikoinaan. Sinä olet varma asiassasi. Vallan. Mutta, Berndtsson?

No niin, tallettakaa paperi, voisi tapahtua tulevaisuudessa että neiti tahtoisi tehdä hänelle jotakin, raukka paralle. Minä, tehdä hänelle jotakin; mahdotonta. Minä antaisin sillä aihetta kuiskutuksiin ja kunniani tulisi auttamatta loukatuksi. No, herra minun luojani, eihän neitin tarvitsisi näkyä; minä voisin saada sen tehtäväkseni. Sinä, vanha imettäjäni?

"Saanpa nähdä suuren Köpenhaminan," ajatteli Inkeri, "kuusikymmentä taaleria saan palkkaa; sehän on koko omaisuus, mutta minä panenkin osan säästöpankkiin ja lähetän vähän kotiinkin; he kyllä tarvitsevat apua; ja puettuna aijon käydä kuin pieni nukke ja saan sitä paitsi aina olla rakkaan Greeta neitin luona sekin yksin on jo suuri onni."

Niin, minä kirjoitin kirjeet neitin käskystä, sanoi hän niin, sen minä tein. Ja tarkoitus? Oi, sitä en minä tiedä; mutta varmaan tahtoi neiti vahingoittaa nuorta mamselli Berndtsson'ia ja sitten vahingoittaa nuorta kreiviäkin: sillä hän ei tahtonut muuta kuin turmiota. Ja sinä kirjoitit? Niin, minä tottelin, minä olin uskollinen palveliatar.

Selvää oli, että ukko sydämellisellä ilolla näki Berndtsson'in tulevan, sillä hän ei saattanut ottaa osaa vapaaherrattaren ja neitin kaunotaiteisiin keskusteluihin paruunin kanssa eikä edes koittaa vetää vertoja heille helpossa ja huvittavassa kanssapuheessa.

Minä olin silloin maailman iloinen nuorukainen, avosydämmellinen kaikille tunteille, joka teki että kohta löysin neitin olevan suloisemman, kun luvallista oli lastenopettajan huomata; mutta minä tunsin aivan hyvin sen roolin, kun meidän välillämme oli ja säilytin senvuoksi itselläni lämpöiset tunteeni.