Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Kun Herra ynnä Pyhä Pietari ne merta, maata muinoin matkasi, niin kerrotaan, he kesä-illan tullen myös saivat Suomenmaalle siunatullen. He alle istahtivat koivupuun, mi kasvoi kaltahalla salmensuun, ja tavan mukaan pikku toraan jälleen he joutuivat. Sen Pietar' alkoi tälleen: »Oi Herra, mille maalle jouduttiin! Mik' kansa, köykkyselkä, köyhä niin!
Hoi, huonettanne Varokaa, tytärtänne, kirstujanne! Varkaita, varkaita! BRABANTIO. Mik' on noin hirveähän meluun syynä? Mik' on nyt hätä? RODRIGO. Onko perehenne Kotona kaikki? JAGO. Lukossako ovet? BRABANTIO. No kuinka niin? JAGO. Olette ryöstetty. Pukeukaa joutuun, hitto vie! Pois puolet On sielustanne, sydän pirstaleina. Nyt, juur' nyt vanha musta jäärä astuu Valkoista uuhtanne.
CHRYSEIS. Oi, Afrodite, joka autioittaa ja lämmittää voit liekein ihmisrinnan, ilmoita lempi, joka puhtahinna maailman yli päivän kanssa koittaa Mik' on se mahti, jalompi kuin sun! Ken kuolevainen kaikki anteeks antoi, ei koskaan pettänyt, vaan kärsi, kantoi? Miss' on se lempi, lujempi kuin mun? Kymmenes kohtaus. Kuvaelma ja pantomiimi. Osa kallioseinästä vaipuu ja tausta nousee.
BRUTUS. On, varmaan, usko pois, Volumnius! Sä näet, Volumnius, mik' on mailman meno: Meit' ajaa vihollinen haudan suulle: (
Aurinko, päivän kulta kehrä, Häikäisevässä valossaan Jo nousee ylös taivahalle Maria sit' ei katsokkaan, Hän rientää läpi lehdikon, Kuin metsävuohi levoton. Jo haudan eteen seisahtuvi: »Mik' ihme! hauta avattu!» Hän huudahtaa ja tuskastuvi: »Tyhjänä! Herra otettu! Voi, enkö edes ruumistaan Voidella saanut haudassaan?»
Mik' on minun vallassa, sen täytän. Kieltäs kirvoita, on vuoro sinun!» Ja hän kärkevästi viittaa. Sipo tuumii tosissansa, toisen kiirehest' ei piittaa, pyörittää vain lakkiansa. Miettii, mik' ois onnekkaisin kansakunnalle ja maalle, virkkaa viimein: »Jos ma saisin lupakirjan kuninkaalle!» Hurtta huimat kulmat nostaa: »Sinä kuninkaihin? Miksi? Mulleko vai muille kostaa aiot mieles leppymiksi?
DOGI. Mik' asianne? BRABANTIO. Oi, tyttäreni! Oi, mun tyttäreni! 1 SENAATTORI. Hän onko kuollut? BRABANTIO. Kuollut on hän mulle. Häväisty, viety multa pois ja taikain Ja puoskajuomain kautta noiduttu. Noin hullust' ei voi horjahtua luonto Jos ei se tylsä ole, sokko, rampa Muun kautta paitse taian.
Kauan olen elänyt ... olen jo vanhimpia Jumalan luomia koko Wiipurin kaupungissa ja pitääkö mun nyt näkemän se suruhetki, että tää kaupunki menee hukkaan! Mik' ei tapahtunut Knut Possen aikoina se on nyt tapahtuva! Voi! ett'ei mieheni enään ole hengissä! Mutta nouskoot kuolleetkin haudoistansa kaupunkia varjelemaan. Priita Pöyriäinen ja maisteri Alcmannus. Alcmannus.
Ja hänkö sotkukeittoineen Voi niskaltani luoda kolmekymment' vuotta! Voi! jos et tiedä parempaa! Jo heitän toivon viimeisenki. Siis eikö mitään voidelmaa Oo luonto löynnyt tai joku oiva henki? MEFISTOFELES. Taas järkevästi haastat, veikkonen; Sua nuorentaa voi keino luontonainen, Vaan siitä puhuu toinen kirjanen, Ja sepä luku kummallainen. FAUST. Mik' on se?
Oiva se airut on totta, jok' oivaltaa, mik' on oikein. Vaan sydämelleni sietämätönp' on kiusa se aina, konsa hän vertaistaan, yht' ylhäist', yht' ikivoipaa vastaan uhkauslauseitaan noin viskoa julkee.
Päivän Sana
Muut Etsivät