Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025


RICHARD. Niin, mik' on tehty, sit' ei nyt voi muuttaa.

Mik' ennen lumos hänen sydäntään, maa, kansa, kansan kunto, voima, väki, mik' intoon nosti hänen henkeään, tuon vuoren hautaan kaikki häpeään ja pilkkaan, sortoon poljetuks hän näki. Ja senvuoks vavahtaapi vanhus tää, kun haudan nimenkin vaan kuulla saapi; ja hänen sydäntänsä kirveltää, ja hänen hiuksiansa pöyristää, jos Viaporista ken muistuttaapi. On ilta myöhä, kolkko, talvinen.

Jos vain oli täytenä vatsa, sopi tyhjänä olla pään. Myös jokaisella ma teistä omat narrintiukuset näin. ja myös jok' ainoa teistä kävi niitä helistäin... MIK

Pois väkijuomat, nuo hornan juomat! Pois maasta pettäjä, vihamies! Vapaiksi jo orjat, paheen luomat! Pois yltämme sortajan raaka ies! Jo liiankin kauvan se orjuus kesti, Jo liian monta se miestä vei! Ja liiaksi maan se onnea esti, Mut nyt ei sallita enää, ei! MlK' ON SE VOIMA? Mik' on se voima, mi raittiuskansan Sai työhön, sai taistohon ryhtymään?

Niin, Kristus Jumalan Karitsa, Synteimme sovinnoksi Uhrattu synninkantaja, Meill' elon auringoksi Mi nousi, voittaen kuoleman, Ja kuolemattomuuden Ja vanhurskauden puhtahan Meill' antaa elon uuden Täm' aine saarnoissa Spurgeonin, Mik' aina uhkui uutta Eloa, voimaa sieluihin Ja uutta pontevuutta Tään nerokkaan hengen sanoihin, Jotk' usein salamoina Iskivät suruttomihin, Tai kasteen pisaroina

»Mik' on sun, että maahan vain sa katsotOppaani loihe mulle lausumahan, kun oli päästy ohi Enkelistä. Ma hälle: »Mietin niin ma käydessäni näkyä äskeistä, mi kiehtoo mua, niin ettei aatokseni siitä eroo.» »Tuon näit», hän lausui, »velhon vanhan, jonka vuoks yksin ylhäällä tääll' itketähän; myös näitkö, kuinka inhast' irti päästään?

Tulkaa; Timonin antiutta maistelkaamme. Hyvyyden sydämmenkin se mies voittaa. 2 YLIMYS. Tyhjentää: Plutus, kullan jumala, Vain hänen voutins' on; ei sitä hyvää, Jot' ei hän maksa seitsenkertaisesti; Ei lahjaa, jost' ei ylenmääräist' anna Hän vastalahjaa. 1 YLIMYS. Häll' on jaloin sydän, Mik' ihmist' ikänä on hallinnut. 2 YLIMYS. Eläköön onnessa ja kauan! Tulkaa. 1 YLIMYS. Teen seuraa teille.

Jos joku tietäis, kuinka katseheni näöstä nautti autuaasta hänen mun kääntyessä esineihin muihin, hän ymmärtäis, mik' onni sentään oli totella taivaallista saattajaani, jos vastakkain hän vaa'itsee nuo seikat. Kristallissa, jok' kiertäin maailmata nimeä kantaa päällikkönsä kuulun, min hallitessa paha kaikki nukkui,

Sinne, kumppanit, me käymme, viemme virret, sinne näymme, ihmisien uskoon uuteen, ijäisehen hiljaisuuteen. Mik' on nykyhetken usko? Aamun vaiko illan rusko punertavi päämme päällä? Tuot' ei tohdi virkkaa täällä.

QVINTUS. Mun vallannut on omituinen kauhu; Vapisee ruumis, kylmä hiki valuu; Sydän varoo pahempaa kuin silmä näkee. MARTIUS. Sydämmes totta aavisti, se varma: Sinä ja Aaron tänne katsokaa, Niin kuolon julman verikuvan näette. QVINTUS. On poissa Aaron; hellä sydämmeni El salli silmieni sitä nähdä, Jot' aavistellenkin jo kammoksun. Mik' on se, sano!

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät