Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Niityiltä olivat kukat tänävuonna parhaaseen kukoistukseensa hävitetyt, jonka vuoksi puutarhaan oli ilmestynyt täyteen vieraiden kupujen mehiläisiä. Mutta ei siinä vielä kaikki paha.
Suuremp' ei viel' ollut mikään noita, Kuin se Kevät pienoinen: Minne lensi, sinne silmikoita Puhkes oksiin pensasten, Kukat kasvoi ihanat, Niityt tuoksui vihannat. Suuremp' ei viel' ollut mikään noita, Kuin se Kevät pienoinen. Metsän peikot katselivat kateen Silmin Kevään ihmeitä. Laittoivatpa ukonilman, sateen Kurittamaan Kevättä. Vaan kun sade vihmaili, Pikku Kevät riemuitsi.
Taistoni kestä ja näin, kuin mä, Katsele mailmaa kohti. Myrsky jos pilviä kokoon laas, Leikki huimalta näyttää; Vesiin päivä jo paistaa taas, Pursi parhaansa täyttää. Pilvessä tie, tahi väikkyvä vuo, Matkalla myös moni tapaus, Eessä tummina aavat nuo: Mailma elämä vapaus. Hääaamu. Tuoll' lämmin auer leijuu Päin kukkalavaa, Ja helmiaarteitansa Jo kukat avaa.
Hector, jonka mielenmaltti On vankka niinkuin hyve, suuttui tänään, Andromachea torui, miestään löi, Ja, niinkuin sodass' oisi kotitöissään, Ol' aseiss' ennen päivän nousua Ja läksi kentälle, miss' itki kukat, Jo ennustellen urhon raivotöitä. CRESSIDA. Ja mikä raivon syynä? ALEKSANDER. Huhutaan, Ett' ylhä mies on Kreikan armeijassa, Sukuja Hectorille, Troian verta, Nimeltä Ajax.
Vielä lauloi Lemminkäinen, vielä lauloi ja saneli, lauloi hiekat helmilöiksi, kivet kaikki kiiltäviksi, puut kaikki punertaviksi, kukat kullankarvaisiksi. Siitä lauloi Lemminkäinen, lauloi kaivon kartanolle, kultakannen kaivon päälle, kultakapan kannen päälle, josta veikot vettä juovat, siskot silmiä pesevät.
Hän nousi istualleen vuoteellaan. Kaikki muut nukkuivat. Lauri veli oli oiaissut pehmeän, valkoisen säärensä kehdon laidalle, ja Kukkukiekoo korsnasi niin että pihalle kuului. Kesäinen yö valaisi huoneen. Ihan selvästi voi eroittaa pihlajan, valkoiset kukat puutarhassa, ja metsästä kuului laulurastaan säveleet. Valtterin sydän tykytti yhä kovemmin.
Majuri ei osannut sitä aavistaakaan; mutta nähdessään kukat ja kamarin puhtauden, kiitti hän Annaa ja piti itseään onnellisena, kun sai semmoisen kotimiehen. «Huomenna lähden minä Harmaalaan«, puhui majuri. «Hyvä, jos teidän sopisi jo tänä iltana muuttaa minun luokseni«. «Minä tulen«, vastasi Anna.
Tarjosin sinulle kerran käteni kesäisnä yönä, kun oli linnut laulupuulla, kukat täydellä terällä; tarjoan sinulle käden nyt ma talven tanterilla soidessa vihurin vinhan, kukkain kuolleiden ylitse. Et sa silloin uskaltanut unteni utuihin, tyttö, uskallatko nyt paremmin urho-unten täytäntähän? KATSON, KATSON, KAUNIS TYTT
Mun tähdet on; kunnekka silmäsi luot, Mun taikakatseeni lumo sun täyttää, Mun kuu on, mi valaapi kultavuot Yli lemmityn, Karian kaunoks mi näyttää. Mun kukat on, hohtavat ruususet, Ja tuuli, mi hurmas ne onnenuskoon, Mun valon on väikyt kevähiset, Mun unelma syttyvä huomenruskoon. Lempikää! Kaikkenne lempi antaa, Maa mua täytenä tulvajaa.
En, miks itse laulan tässä pitkin kesäpäivää, runous on kukkanurmi, kulkee monta häivää, katse kiiltää, kukka tuoksuu, laulaa leivo pilvein, ett' on kesä, ett' on elo hällä ilon ilvein. Ne pikku neidit teikkaa, ne katuviertä kapsaa, ja kengänkannat keikkaa ja kukat hattujen, nuo kautokenkä-janat kuin rannan kaislat rapsaa; vain hulmuhame-vanat jää heistä jälkehen.
Päivän Sana
Muut Etsivät