Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Noin rukoellen pyys; sanat kuuli ne Pallas Athene, 121 pontta jo loi jäseniin, väen virkeän sai käsi, jalka, astuen luo sanat siivekkäät uroholle jo virkkoi: "Iliolaisia päin nyt huoleti käy, Diomedes, sillä sun rintaas loin saman pelkäämättömän tarmon, Tydeus joll', isäs, otteli ain', uros uhkeakilpi, siirsin myös sumun silmiltäs, mi ne verhosi ennen, että sa tarkoin voit tuta ihmiset kuin jumalatkin.
Noin hän huusi, ja sen veli kuuli ja juoksi jo viereen, jousen jäntevän koppoi, myös moninuolisen viinen, iliolaisia päin jopa taajaan nuolia laski.
Myös sua, seisoen rinnallas, minä suojelen, käymään iliolaisia päin sua innokkaasti ma pyydän; vaan joko voimasi voivuksiin sai riehuva melske tai sinut vallannut lie surkea pelko; mut etpä silloin Tydeun juurt' ole, uljaan Oineun poian." Vastasi, virkkoi näin Diomedes urhea hälle: "Oi tytär aigiinkantaja-Zeun, sinut kyllä mä tunnen, myös olen vastaamaan minä valmis peittelemättä.
Tainnoksiin meni mies, syvä laskihe yö yli silmäin. Vaan taju elpyi taas, sai pohjan vilpeät viimat virkenemään uron, vaikka jo vaivoin henkeä haukkoi. Mutt' ei Areen, ei sopavaskisen Hektorin tieltä 699 karkonneet urot Argos-maan luo laivojen tummain, karttivat rynnätä vain sekä väistyivät yhä taapäin, auttavan tietessänsä nyt iliolaisia Areen.
Vaan sun on mielesi arka ja vaipuva miestesi parvi, iliolaisia eipä se liioin turvata tainne, saapumises Lykiasta, jos ois väki suurikin sulla, näät sinut laitan lannistain veräjille jo Hadeen."
Torjua ryntääjän ois vain joku kuoloton voinut, konsa hän karkasi päin läpi portin, liekkinä silmät. Kääntyen miesvilinässä hän iliolaisia kutsui ryntäämään yli muurin, heit' ei huutanut turhaan. Koht' osa karkasi heist' yli muurin, kautt' avoportin tulvasi toisia taas. Tasalaitain laivojen turviin danaolaiset riensi, ja suunnaton soi sotamelske. TAISTELU LAIVOJEN
Kotkan laittoi kohta hän, ennuslintuja parhaan, joll' oli kourissaan salokauriin kerkeän saalas; vaan sepä kirposi luo pyhän, loistavan alttarin, jolla enteenantaja-Zeulle akhaijit uhrasi aina. Nuopa kun huomasivat Zeun viestinä lentävän linnun, iliolaisia päin taas riensivät elpyvin innoin.
Näät nepä vaikeat suistaa kuolollisten on ohjaajain, niit' yksin Akhilleus hallita voi, emo jonka on joukkoa kuolematonten. Vaan Menelaos tuolla jo, urhea Atreun poika, suojana Patroklon kaas iliolaisia parhaan, Panthoon löi pojan, Euforbon, rajun rynnäkön esti." Virkki ja astui taas väkitöisen taistelon keskeen. Vaan mure Hektorin mieltä jo murteli musta ja raskas.
Ensin neuvoi noin hepourhoja, valjakot käski hillitä taiten, telmeess' ei sekasortohon päästää: "Voimaans' älköön tai ajotaitoons' uskoen kenkään pyrkikö yksin muist' edell' iliolaisia vastaan, tai myös väistykö taa, niin haaskaten voimia hukkaan. Vaan kuka vaunuiltaan vihamieheen yltävi, senpä keihäs singotkoon, sepä parhain on tapa taiston.
Tuima jos vaskeni vain käy rintaas, kohtapa tuotat, vaikk' ole kuinka sa aimo ja luottava kättesi voimaan, maineen mulle, ja saa uveuljas sielusi Hades." Virkki, mut nuhteli häntä Menoition urhea poika: "Noin mitä haastelet, Meriones, joka mies olet uljas? Veikkonen, iliolaisia eip' iva, ilkeä pilkka pois aja ruumiin luota; on maa mont' ottava ennen.
Päivän Sana
Muut Etsivät