Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
"Eihän se minulle kuulu, kuinka paljon sinulla on rahaa." "Kuinka niin." "Niin se on, enhän minä rahaa tarvitse." "Enkä minä taas teille antaisikaan rahojani vennon vieraalle ihmiselle. Hyvästi nyt!" "Hyvästikkö? Minne se semmoinen kiire on?" Taavetti oli kumminkin silloin jo ulkona, eikä enempää odottanut eikä kuunnellut, vaikka isäntä huuteli häntä palaamaan kahvia juomaan.
HURMERINTA. Minä sitten mieluimmin lukisin yksinäni, kun veli on sen painattanut väitöskirjaksi. NAATUS. Niin, minä tulin sitä kysymään, että jos ei veli panisi pahakseen, niin minä en nyt tätä antaisikaan veljelle, vaan sitten painetun eksemplaarin. Sopiiko? HURMERINTA. Varsin hyvin. NAATUS. Velikin on sitä mieltä, että tähän tulee vielä lisätä toinen osa?
Oi, niitä vertavuotavia, vapisevia ihmisraukkoja, joiden täytyy kuolla tuolla ulkopuolella lumeen ja kylmyyteen! Kaupungissakin tuottaa pakkanen kauheita kärsimyksiä. Polttopuita ei ole lainkaan saatavissa. Mitä antaisikaan, jos voisi saada pari laudanpalaista lämmittääkseen huonettaan. Joulukuun 21 p:nä. Ulosryntäys Pariisista. Joulukuun 25 p:nä.
Kuinka useat ihmiset Venäjällä ja muualla nykyisen ajan tuskissa mielellään kysyvät itseltään, mitä Tolstoilla olisi nykyaikana sanottavaa. Minkä suurenmoisen tilaisuuden antaisikaan maailmansota jälkiseurauksineen Venäjällä ja muualla hänelle, suurelle rauhanystävälle ja veljesrakkauden opettajalle, ajan ja olojen arvosteluun! Mitä suuntaviivoja osoittaisikaan hänen tietäjänäkemyksensä!
AKSEL. Siinä ei ole mitään pahaa, ole siitä vakuutettu! BERTHA. Sano siis, mitä se on! AKSEL. En sano vielä. BERTHA. Etkö sano? Mutta minuakaan ei haluta kauemmin odottaa. Minä tahdon minä vaadin heti selitystä? Vai niin, sinä oikein vaadit selitystä? BERTHA. Minä pakoitan sinun sitä antamaan. AKSEL. No lempo vieköön! Mutta jos nyt en antaisikaan pakoittaa itseäni?
Tammikuun 16 päivänä asettivat liittovallat sen vaatimuksen, että Tanskan tuli kahdenkymmenen neljän tunnin kuluessa poistaa eräs asetus, jota vastaan Holsteinin säätykokous ja ritaristo pyysi saksalais-liitolta suojelusta. Tanska kieltäysi. Ja kuka antaisikaan *käskeä* itseään sellaiseen?
Rukoile vihollistesi puolesta: Laps heikko olen, tiedän tuon, Mä usein joudun vikaan, Mut kaikille mä anteeks suon, Vaikk' ei he antaisikaan. Ann' anteeks heille Jumala, Heill' armokätes ojenna, Suo laupeutes pikaan. Rukoile isänmaasi puolesta: Maatamme, isänmaatamme Varjele hyvä Luoja, Vahingot, vaarat estele, Ja ahdingoista suojaa.
»Minkä tähden?» »Sentähden kun nuo Jukke ja Topiaskin ovat meille ja äidille pahoja. Eivät anna meidän syödäkkään.» Isä taputti Mantia kasvoon ja lupasi: »Tulevana syksynä, sittenkun kesällä ensin kasvaa pellot kauniita eloja ja niityt heiniä, mennään sitten Tannilaan. Kyllä se äiti antaa teille ruokaa, jos ei Jukke ja Topias antaisikaan.»
HUSSO. Et sinä ehkä antaisikaan Anna Liisaa kenellekään muulle? PIRKKO. En. En totta totisesti antaisi häntä kenellekään muulle pait Johannekselle. HUSSO. Et Mikollekaan? PIRKKO. Mikolle? Pyh! Hänelle nyt kaikkian vähimmän. HUSSO. Minkätähden hänelle kaikkian vähimmän? PIRKKO. Minkäkötähden? Kaikkea te kysytte. Ymmärtäähän nyt tuon. HUSSO. Kunko Mikolla ei ole taloa?
Päivän Sana
Muut Etsivät