United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt hän kevätpuolella vuotta, 1810 oleskeli siellä samassa tarkotuksessa neljännen ja viimeisen kerran, ja silloin hän nähtävästi myös oli Frenckell'in kirjapainossa painattanut ensimäisen runovihkonsa. Mutta hänellä oli tällä erää vielä kolmaskin syy Turunmatkaansa. Edellisenä vuonna oli perustettu Suomeen hallituskonselji ja siihen tarvittiin suomentaja.
Sen lisäksi oli hän vielä kehoittanut kansaa runontekoon, painattanut kansanrunoilijain kyhäyksiä ja antanut neuvojakin niiden tekemiseen. Yllämainittu runo oli hänen mielestään esimerkiksi sopiva. »Paljon ei puutu kirjoittaa Lönnrot ettei tämä runo sopisi varsin hyvin osoitteeksi eli näytteeksi, miten laadullinen naururuno muillakin kansan runoilijoilla olisi toimitettava.»
Näyttäkääpä, osaatteko te tästä sarvesta päällenne pudottamatta, rinnoille riputtamatta, niinkuin Lönnrot sanoisi. Tiedättekö, ketä ne on nämä vieraat? Kyllähän me toki tämä rohvessyöri tunnetaan. Ja tämä Kajaanin tohtori, joka on painattanut Kalevalan. Tämä kolmas on rehtori Snellman Kuopiosta, joka pitää kovasti Suomen miehen puolta ja toimittaa »Maamiehen Ystävää». Hyvääpä on, kiitoksia vaan!
Ja mitä taas pussipuuhiin tulee, niin ei ole koskaan mikään apinateaaterin omistaja tahi loitsukapineiden kaupustelija painattanut tahi julistanut prameampaa ilmoitusta kuin pelastusarmeija vielä edelleenkin julistaa. Mutta mikä maallisella alalla on naurettava ja vastenmielinen humbuugi, sen täytyy uskonnon alalla olla pilkkaa.
Seurauksena matkasta oli, että sain julkisuuteen Juteinin kuvan sekä yhtä ja toista hänen elämänsä taipaleelta ennen julkaisematonta ja ennen julkaistuakin taas työni kestäessä tarkistetuksi. Tämän elämäkerrallisen esityksen kautta kirjani uudelleen laajeni tavattomasti, niin että se nyt, kun sen ensi osan täten olen valmiiksi painattanut, muodostaa liitteineen noin 400 sivun laajuisen teoksen.
Miksi Hän ei anna ainakin haastatella itseään niinkuin kaikki muutkin henkisen työn tekijät? Voin mainita kunniakseni, että heti seuraavassa hetkessä huomasin tuon ajatuksen kovin naurettavaksi. Mikä lehti olisi painattanut Hänen kirjoituksiaan? Kenen päähän olisi pälkähtänyt Häntä haastatella? Kuka kirjanoppinut olisi täällä uskonut Häneen?
Sen vuoksi tekisi mieli epäillä sitä Juteinin kynästä lähteneeksi, etenkin kun hän ei kirjan nimilehdelle ole nimeänsä painattanut, ell'ei sitä ensimäisen painoksen otsakelehdessä olisi ja ell'eivät Huvitussanomat kolmannen kerran esiintyisi hänen poikansa toimesta julkaistuina Jak.
Lagervall on kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen murhenäytelmän, vanhalla runomitalla suoritetun mukaelman Shakespearen Macbeth'ista, nimeltä Ruunulinna, joka kuitenkin on runollista henkeä peräti vailla . Paitsi sitä hän on painattanut muitakin kaunokirjallisia teoksia, enimmiten draamallisia, sekä Suomen että Ruotsin kielellä ja jättänyt jälkeensä ruotsinkielisiä muistelmia Karjalan jääkäriväestä.
Ennen mainittuun Huilun Humina-runoon hän liitti 16-säkeistöisen kauniin laulun »Elämän Muoto». Tämän jälkeen Juteinin teoksia alkoi ilmestyä harvemmalta kuin ennen. Sattui monesti Juteinin viimeisenä kolmenakymmenenäviitenä ikävuotena kulumaan useita vuosia, jolloin hänen kirjotuksiaan ei lainkaan ilmaantunut. Niin nytkin vuoden 1820 jälkeen. Hän ei painattanut mitään ennenkun v. 1824.
Runoelmansa on hän painattanut nimellä Sepitelmiä. Laulava leivo, Virka sä vieno, Mistäpä tiesi Tänne sun toi? Tuoltako lensit Lehtojen nuorten, Järvien poikki? Oi, sano, oi! Näitkö sä siellä Neitosen nuoren Kaunihit kasvot, Kuin sulo koi? Sen sinisilmät, Hienoiset hiukset, Näitköpä niitä? Oi, sano, oi! Istuiko impi Lähtehen luona, josta hän kerran Kanssani joi?