United States or Argentina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hyvä, hyvä, sanoi pitkä mies, ja kuka sinä olet, en minä tahdo tietää, en nimeäsikään, mutta minä olen Riikki. Ja näin sanoen hän kiersi loimuavan tuohuksen niskansa taakse ja avasi ammottavan kitansa, nähdäkseen pelkääkö Heikki. Mutta Heikin silmä ei värähtänyt. Hyvä olet, sanoi Riikki, sinuapa tässä juuri tarvitsenkin, sillä tänä yönä me sytytämme kokot kaupungin ympärille.
Sinuapa on kelvoton... Ja äiti kääntyy itse kiittämään Annaa. Suuri kiitos ryökkinälle ... vai lienette hyvinkin tämän herran rouva? Minä tunnen punastuvani ja tulevani hämille, mutta Anna nauraa makeasti, niinkuin jollekin tavattoman hullunkuriselle ja mahdottomalle asialle. Minä koetan myöskin nauraa, mutta se on kankeaa ja väkinäistä. Lähdetään paluumatkalle vasta myöhään yöllä.
Sinuapa on oikea mustansappinen hupsu, ystäväni, kreivi sanoi. Olen jo monet vuodet serkkuni Albinin tuntenut ja tiedän hyvin hänen olevan kevytmielisen henkilön. Vaan tiedän myöskin, ettei hän milloinkaan ehdoin tahdoin pahaa tee. Ei, ei, älä minuun sellaisia epäluuloja istuta, vanha Stein! Albin on ystäväni ja minulle sekä pojalleni uskollinen!
Niin, niin, kah, mitä sinä haikailet. Sulhasiahan tänne tulee tänä iltana ja oikein tohtoris-miehiä. Etkös nytkään vielä arvaa? No, sinuapa vasta ! Tohtori Sprooper tänne tulee. Tohtori Broberg! huudahti Fanny hämmästyneenä. Kuinka hän ? Mistä äiti sen tietää?
Oi morsiain kas sinuapa varten Ne tänn' on tulleet siivin liitäen! Ne povessas nyt varmaan lymyilee, Sen vuoksi kasvos, huules hymyilee! Ja sielun sulo-akkunoihin, silmiin, Ne juhlallista ihanuutta luo, Myös poskein ruusut vienosti tuo ilmiin, Ett' sydän onnenpisaroita juo; Ja hyväin henkein seura riemukas Kai kilvan tanssii myrtti-kruunussas.
Vihdoin nousi Hägg jäälle, oikasi pitkän selkänsä ja lausui: "saakelin köyryselkänä siellä alhaalla onkin kuleksiminen!" Huolimatta siitä että oli läpimärkä, veti ukko kelkkansa nuoraa lausuen: "ylös veikko! sinuapa en heitäkään, kosk'et vaarassamme lastista mitään mereen heittänyt."
Tämä tervehti kumpaakin herraa haudanvakavasti, mutta semmoisella kädenpuristuksella, joka todisti hänen olevan iloissaan, että oli tavannut samalla kertaa heidät molemmat. Sinuapa ei näy enää koskaan onko sinulla jotakin suurta tekeillä? kysyi hän Adelsvärdiltä ja sai tämän, niin sydämellisen sirosti ja varmasti kuin ruotsalainen osaa, pakotetuksi jälleen istumaan.
»Elsa nukkuu», kuiskasi hän ja teki kädellään varoittavan liikkeen sisääntulijalle, luullen häntä Tepon Liisaksi, vaan tarkemmin katsottuaan huomasi ettei se Liisa ollutkaan. »Elkää pahastuko! Minä tulen katsomaan miten Elsa jaksaa.» »Kah, Ojanniemen Marihan se on. Sinuapa ei ole näkynyt meillä koko pitkään aikaan.
Joukko heitä seurasi, jäljessä ja ympärillä; kaikki olivat uteliaita; naurettiin ja leikkiä laskettiin; "sinuapa suurellisesti otettiin vastaan!" sanoi Lasse ja nauroi. Viimein he olivat tanssituvassa. Leiv oikaisi itsensä suoraksi ja katsoi ympärilleen suurilla kiiltävillä silmillään. Hän oli pitempiä joukossa ja harteva, tanakka kuin tammi, rinta paisui korkealle rikkirevityn nutun alla.
Paljo ennen sinun kanssasi juon ma vettä virrasta, Ennenkun ma muien kanssa joisin olutta tuopista. Nimesi mä kirjottelen hopiahan, kultahan, Kuvasi mä kätkielen syämeni pohjahan. Sinussapa syämeni kiini riippuu ainian, Sinuapa ainoata minä aina rakastan. Kaiken hyvyytesi eestä sinua ma kiitän nyt, Vaikka usein väärin tein mä, et sä mua heittänyt.