United States or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänen rosoinen luonteensa varjeli hänet onnettomuudesta varmemmin kuin hänen tasaisemmat suojattinsa Elsan ja Ojanniemen Marin, häneen ei pintapuolinen katse osannut mieltyä; senvuoksi hän säästyikin terveeseen kotionneen, jonka hän täysin ansaitsi. Ja kuvaavaa oli, että hän sai miehekseen Tepon Iikan, jonka lavat olivat kerrankin saaneet tuta hänen tiukan kätensä muokkausta.
Me tulemme tänne iltajunassa lauantaina ja kiinnitämme näihin korviin renkaat, eikös niin? sanoi Teppo kädellään taputtaen Taavan korvallista. Kuinka tahdot, sanoi Taava päällään koskettaen Tepon olkapäähän. Päätetään vain maanantaiksi, sanoi emäntä, ja isäntäkin kuin kerraten emännän sanoja sanoi: »Päätetään vain maanantaiksi.»
He olivat kaikille ystävällisemmät kuin koskaan ennen ja tyttöjä hyvästellessään puristivat niitten käsiä lujemmin kuin milloinkaan ennen. Teppo sanoi Reeta-Kustaavalle: »Muistattekohan te meitä koskaan?» Ikämme toki, sanoi Reeta-Kustaava iloisesti nauraen ja pudisti Tepon kättä.
Hän tunsi ohimoonsa vasten Tepon sydämen sykkivän, ja se vei mielen niin kummalliseksi, ettei hän sellaista ollut ennen kokenut. Tuntui että saattaisi itkeä, mutta hän koetti muilla ajatuksilla hämmentää sen halun, jotta kyyneleet eivät tulisi näkyviin.
Teppo kun ei kerjennyt mihinkään paeta, niin oli käskenyt Taavan ja palvelijatytön haudata hänet keittiön halkoarkkuun, minkä ne hyvin olivat kerinneet tehdäkin, ja siinä se olisi säästynytkin, mutta vieressä seisova palvelijatyttö, salainen punikki, oli ollut niin katala, että oli ilmoittanut. Venäläiset olivat repäisseet Tepon arkusta, mutta Tepolla oli käsipommi kädessään.
Minä luulin Tepon Liisaksi, joka lupasi tulla tänne Elsan ja lapsen luo, siksi aikaa kuin käyn vähän asioillani kaupungilla.» »Miten Elsa jaksaa?» »Hyvin.» »Entä lapsi?» »Oikein hyvin lapsikin.» Samassa tuli Liisa tuomisia molemmissa käsissä. »Taisitte jo pitkään odottaa? En tahtonut saada tyttöä nukkumaan. Siellä on suden ilma, voittekohan te mennä?
Sopii ihan prikulleen.» Sitten hän purki toisen mytyn, siitä selvisi sileä kultasormus, jonka sisään oli kaiverrettu Tepon nimikirjaimet, ja sanoi: »Pujotahan tuo siihen todistajaksi sille toiselle!» Sitten Teppo työnsi rasian Väinön eteen ja kääntyi Taavan editse katsomaan sopivatko Martan sormukset yhtä hyvästi kuin Taavan.
Ja hän sanoi päättävästi, aivan kuin koko maailmaa vastaan, ettei hän tässä maailmassa rengiksi rupea eikä tahdo, vaan muuksi. No miksi muuksi? Merimiehen akaksi. Tepon Iikka rupeaa merimieheksi ja on aikonut sitten minut naida! Isä ja äiti nauroivat. Ja likankin kanssa toissa päivänä tappelit! sanoi äiti. Kuka sitä on sanonut! Itse kerroit. Niin, no sen verran, se ei haittaa!
Elsa tähysti Liisan kulkua ja pelkäsi, odotti joka silmänräpäys, että nyt sieltä syöksevät pojat esiin. Ja itse hän kulki varoen, vaikka niin etäältä kiersi, ja oli valmiina pakoon. Vaan yhtäkkiä ilmestyivät hänen eteensä Tepon Iikka ja Lahdenperän Santeri, jotka nousivat katajapehkon takaa.
Siellä istui hoitajatar Tepon vuoteen vieressä. Miten pienokainen jaksaa? kysyi Arnold huolettomasti. Kiitos kysymästä, hyvä herra, se voi vallan mainiosti, vastasi hoitajatar. Arnold läheni pikku vuodetta. Lapsi nukkui rauhallisesti. Sepä nukkuu suloisesti, puhui Arnold. Ei siitä lapsesta suuria vastuksia ole. Mutta, sanoi Arnold, tekisittekö minulle pienen palveluksen? Kyllä, kyllä, hyvä herra!