United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänen sininen villainen hameensa ei ollut milloinkaan rikkonainen; sitäpaitsi oli hänellä aina paljon leikkikaluja ja tuomisia. Ensikerran käytyänsä Herran ehtoollisella olivat hänen keltaiset kähäränsä peitetyt somalla myssyllä hienoimmista pitseistä, jotka oli saanut perinnöksi mummoltaan.
Kaisa taas jatkoi omaansa: »Ja ainahan tästä on tuloja kaupungissa kävijöiltäkin, kun ne tuovat tänne hevosensa kartanolle ja siitä hyvästä tuovat tuomisia. Tänäkin päivänä oli kaksi liperiläistä ja ne tarjosivat porsasta, kun saavat yötä olla.» Tästä johtui Turtiainen kysymään Partaselta: »Montako sian päätä siinä teidän talossa oikeastaan elätetäänkään?»
Siskojen mielestä se todellakin oli mainio ja Louise jatkoi iloisesti: «Nyt minun täytyy näyttää mitä minulla on tuomisia hänelle! Katsokaa noita molempia tamastisia aamiaispöytäliinoja ja noita kuutta aamiaislautasliinaa! Kaikki kotikehruuta! Niin ettei minun ole tarvinnut maksaa muuta kuin kutomapalkka. No, mitä niistä arvelette?» «Oh, mainiota! Erinomaista!» «Oh, kuinka erinomaisen kauniita!
Orja lausui oven suussa, Oven suussa, pankon päässä: "Voi! jos tietäisit vähäsen, Arvoaisit pikkaraisen, Etp' on noita söisikänä, Vävyn uuen tuomisia, Tyttäresi työnteheitä." "Sano, sano orja raukka!" "En sano emäntä raukka!" "Sano, sano orja raukka! Annan kirjon karjastani, Paraan lehmän läävästäni." "En sano emäntä raukka!" "Sano, sano orja raukka! Annan ainoan orihin, Seitsemästä ruunastani."
Useinpa rovastinna pakottikin Kaisan lapset pesemään kasvonsa ja kätensä ja kampaamaan tukkansa ennenkun saivat tulla antamaan kättä ja ottamaan niitä tuomisia, mitä rovastinnan soutajamuija korissaan kantoi rannasta taloon.
Kun pakolaiset vihdoin palasivat Ruotsista, ei heillä ollut enään muuta tuomisia kuin se, etteivät enään ymmärtäneet kansansa kieltä. Olen kuullut kuinka katkerasti soturimme valittivat isänmaan kohtaloa, ajatellessaan että nuoriso nouseva ei enään ymmärrä toinen toisensa kieltä. Attila. Tähän kokemukseen täytyy meidän perustaa tulevaisuutemme.
Kun lusikallinen oli suuhun kadonnut, panin sinne yhä lisää. »Anna, anna, anna!» itki Heikki sängyssään. Hänkin tahtoi kupista. Menin ja annoin hänellekin. Mutta hän otti vaan pari lusikallista. Kupin pohjalle jäi vielä vähäsen. Sen söin itse. Myöhään illalla tuli isäntä ja emäntä kotiin. Heikki odotti tuomisia ja valitti hiljaa sängyssään. Isäntä pani sänkyyn markkinarinkilän.
Musta Maranna on pannut hänen päähänsä kaikenlaista kummaa ja senhän eukon laita, kuten tiedät, ei ole oikein". Amrei katsahti kummastuneena ympärinsä ja antoi vavisten kätensä sedälle. Dami oli sen tehnyt jo ennen ja kysyi nyt: "Onko sulla, setä, tuomisia meille?" "Mitäpä minulla olisi tuotavaa; itseni mä teille tuon, te lähdette minun kanssani.
Hyvää vaan, todistivat useat suomalaiset. Hän on todellinen Hattu. Hänestä merkitsee sotainen urhous toki jotakin. Wrangel liiaksi kuulee porvarien ruikutusta. Aivan kuin kaikki Myssyt ja pelkurit, kannattivat kaikki muut. Reif yksin pysyi vakavana. Minulla on tuomisia Buddenbrockille hänen puolisoltaan. Ratsastaisin mielelläni päiväksi pääkortteeriin itse viedäkseni hänelle rouvan terveiset.
"Johannan kärsivällisyyttä se kovin koettelee... Minulla on tässä teille tuomisia." Emäntä antoi Topiaalle pienen vastakirjan, jonka Johanna oli tehnyt ja jonka kannessa seisoi isännän ja Topiaan nimi. "Huomisesta alkaen ostamme yksinomaan teiltä, sikäli kuin tarpeemme soveltuvat teidän tavaroihinne." "Ja tilin teemme kerran kuukaudessa. Saitteko hyvät tuomiset?" "Sain, hyvät sain."