Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Läksin kurja kutsumatta, Tytär outo oppimatta, Apelta anoin hevosta, Anopelta tuomisia, Kysyin korjoa ky'yltä, Omaltani ohjaksia; Appi aisalla tavotti, Anoppeni aiaksella, Kyty kyntörahkehella, Oma ohjaksen perillä.
Ja jos minä ammun häneen, niin ei minua laki saa syyhyn, sillä tottahan jokainen on oikeutettu puolustamaan omaisuuttaan. Ja minä ammun, jumaliste minä ammun!" Hän hyppäsi talon edustalle. "Martin Petrovitsh! Varokaa! Jos ette te tule alas, niin minä ammun!" "Ammu vaan" vastasi käheä ääni katolta. "Ammu vaan! Tuoss' on sulle siksi aikaa tuomisia!" Pitkä lauta lensi samassa katolta.
Minkä saivat kiinni, sen kohta veivät pojilleen, jotka kaikki olivat pesän laidalla odottamassa. Iloisella säkätyksellä kiittivät pojat emoansa ruo'astaan. Vanha Mirri oli juuri pyydyksiltään tulossa, kantaen hampaissaan tuomisia pojilleen, vaan kun porstuan ovi vielä oli kiinni, joten se ei päässyt tupaan, jätti se saaliinsa rappujen viereen ja tuumasi vähän narrata pääskysiä.
Kävikin tässä viime viikolla nimismies ja minkä mitäkin herroja, niin ett'ei ole konjakin pisaraa koko talossa." "Ainahan niitä talon varoja kulutetaan", tuumaili päällikkö, "mutta maistetaanhan nyt kerran vierastenkin tuomisia." Kääntyen sitten kymmenniekkaan lisäsi hän: "käyppäs sieltä laukusta se musta poika tänne, niin katsotaan onko sitä miehen kumppaniksi."
Toisinaan niitä ei ole laisinkaan ei edes senkään arvoisia kuin oli Rasputinin murha ja silloin me huomattavasti nolostuneina alamme maistella tuomisia. Naapuri Sobolev saa myöskin silloin tällöin puhutella vaimoaan. Kerran palaa hän suurilla uutisilla lastattuna omalta svidanieltaan ja ryhtyy heti koppiin palattuaan jakamaan runsaudestaan meillekin.
Lapset katsoa töllistelivät noita vieraita ujoina, eikä he ymmärtäneet koko asioista yhtään mitään. Mutta kun Kalle toi kovan matkakirstunsa tupaan, aukasi sen ja rupesi purkamaan sieltä tuomisiaan, tulivat lapset kovin uteliaiksi. "Se on nyt isä, lapset; isä on tullut kotiin ja on tuonut teille tuomisia menkää nyt tervehtimään isää!" sanoi vaimo.
OLAVI: Hyvä, hyvä. Nyt täytyy minun vain pyytää Rankosta auttamaan teitä matkakapineitteni kantamisessa sinne. RANKONEN: Kyllä minä... OLAVI: Niin, nähkääs, se arkku on hiukan raskas. OLAVI: Ei sitten tällä kertaa muuta kuin: kiitokset edeltäpäin. Siellä on vähän tuomisia sinullekin. MAUNU TAVAST: Mitä? Ethän jälleen liene tuhlannut vähiä varojasi kirjalahjoiksi minulle? OLAVI: Olenpa niinkin.
Näillä rivillä nyt lähestyn teitä ja luulen saattavani ne teidän käteenne vähimmin huomattavalla tavalla, kun suljen ne tähän laatikkoon. Samalla pyydän teidän vastaanottamaan vähäsen tuomisia pääkaupungista. Jo kauvan olen ajatellut lähestyä Teitä seuraavalla tunnustuksella ja pyynnöllä, vaan en ole tähän asti rohjennut sitä ilmaista.
Kovasti, kovasti meni rahaa ... mutta Kukkelman nauroi, että raha on luotu pyöreäksi ja pyörimään pois..! Tyytyväisenä katseli siinä Nelma tuomisia, joita rampa kurotteli pöydälle. Ja pian seuraili Sakris onnellisin silmin, kuinka Nelma alkoi paketteja availla tai järjestää minkä minnekin. Oikean hyllyn, jopa kaapin, sanoi mestari pian Nelmalle nikkaroivansa. Tyttö oli ryhtynyt keittämään kahvia.
Minä luulin Tepon Liisaksi, joka lupasi tulla tänne Elsan ja lapsen luo, siksi aikaa kuin käyn vähän asioillani kaupungilla.» »Miten Elsa jaksaa?» »Hyvin.» »Entä lapsi?» »Oikein hyvin lapsikin.» Samassa tuli Liisa tuomisia molemmissa käsissä. »Taisitte jo pitkään odottaa? En tahtonut saada tyttöä nukkumaan. Siellä on suden ilma, voittekohan te mennä?
Päivän Sana
Muut Etsivät