United States or North Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hetken tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan, kun taas ne alkaa aurinkoisen retken ja jättävät jo jäisen Lapinmaan. Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän, te suuret aatteet, teitä tervehdän! Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä, jos muutattekin maihin etelän! Oi, oppi ottakaatte joutsenista! Ne lähtee syksyin, palaa keväisin. On meidän rannoillamme rauhallista ja turvaisa on rinne tunturin.

MENENIUS. Heit' älkää härnätkö; Tapahan sääntykää ja ottakaatte Edeltäjäinne lailla arvo vastaan Laillista tietä. CORIOLANUS. Punehtuen varmaan Tät' osaa näyttelen; tuon oikeuden Pois kansalt' ottaa saisi. BRUTUS. Kuulittenko? CORIOLANUS. Kehua: »sen ja sen tein», haavojani Eheitä näyttää, joita peittää tulis, Ikäänkuin heidän ääntens' ostohinnaks Vaan olisin ne saanut! MENENIUS. Myöntykää.

Kolme enkeliä tuli, kynttilät kädessä; heillä oli valkeat vaatteet yllä ja kultaiset kruunut päässä, ja he veisasivat niin kauniisti ja ihmeellisesti: Herätkää, herätkää, Tyköni kaikki tulkaa!... He tulivat aina lähemmä ja lähemmä, ja Juoseppi kävi uskalluksella heitä kohden, huutaen: "Hyvät Jumalan enkelit ottakaatte minä kanssanne ja viekäätte minä isäni ja äiteni tykö!"

Ei tykkien ja luodin kauhu sielt' uhkaa eikä ruudin sauhu, tok' on se pelvoton. On linnan muoto kirkas, jalo, sen ikkunoista paistaa valo ja mieli lämpöinen. Sen linnan uljas komentantti on opettaja, ei kersantti, on koulu linnanen. Siis kova kuulkaa sotakäsky ja selkään ottakaatte väsky ja kaikki tarpehet: ne kynät, vihkot, muste, taulut ja kirjat sekä Suomen laulut ja olkaa urhoiset!

HAKON. Haa, vanhus! Poistukaatte! Suotakoon Raukoille näille rauhaa tointuakseen, Jäähyväishetki hoivaks, lohdukseen! Niin, niin! Sun tääll' on valta käskeä. ERLAND. Hiljaista huolt' ei enää häiritä; Huojennus sydämenne tunteille Nyt antakaa ja ero ottakaatte, Mun rakkaani! Mut lyhyt aika teille Vaan annetaan; se käyttäkäätte. Voimaa Jumala poloisille teille suokoon! AKSEL. Oi, kiitos, vanhus!

Iloinen on emännän mieli, kun vieras taloon tulee, puhelee hän. Harvoin tulette, usein ohi kuljette. Eihän ole isot tarjouksetkaan, mutta sen antaa talo, minkä taitaa ... istukaatte, ottakaatte! Useinhan käymme, aina on Ilpolaan asiaa, aina ovat tarjoukset toisiaan paremmat, mairittelee emännistä ensimmäinen. Aina ovat naapurit tervetulleet, sanoo Ilpotar uudelleen.

Sillä kaikissa kiistoissa näyttää se, joka mahtavampi on, vaikkapa kärsisikin vääryyttä, kuitenkin tekevän sitä, koska hänellä on enempi voimia. Mutta te, Adherbal ja Hiempsal, pitäkäätte tätä tämmöistä miestä kunniassa ja arvossa; ottakaatte hänen hyvät avunsa esikuvaksenne ja ahkeroitkaatte sitä, ett'en minä näyttäisi parempia poikia saaneen ottamalla kuin sijittämällä."

Ottakaatte myöskin Te, kunnioitettava herrani, vastaan tämä osoitus minun tunteistani Teitä ynnä teidän maan-miehiänne kohtaan, ja olkaatte vakuutettu totisesta kunnioituksestani ja kiitollisuudestani. Årstasta Toukokuun 3 päivänä 1841.

Kun keisari lakkasi puhumasta, sanoi Martta, jota keisarin hyvyys suuresti liikutti: "Ottakaatte syvimmän kiitokseni kaikista, millä minua olette täällä kohdelleet ja etenki siitä hyväntahtoisuudesta, jota taasen osoitatte alhaista vastaan.

Juro mieli, tunne kylmä, Talvet kolkot, pitkät yöt, Karu luonto, hidas kansa, Hitaita myös riennot, työt! Kuitenkin, kuin tenhokahlein, Sidot mua, Suomenmaa! Köyhyyteskin, kärsimykses Lempeäin vain vahvistaa. Sata kertaa vaikka vielä Kurjemp' oisit, köyhempi, Hyljätä en sua voisi. Kurja, kallis. Suomeni! Ihailuni ottakaatte, Vieraat, immet, vieras maa!