United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jääkää hyvästi, rakkaani, älkää panko pahaksenne, vaan minä puhun rakkaudesta teihin.

"Minä annoin hänen juoda kypärästäni viinin sekaista vettä. "Hän joi, suuteli minua otsalle ja kiitti minua: "'Kiitos, rakkaani! Ole poikani isä. Lupaa se minulle! "Ja minä lupasin sen. "Minä suutelin häntä ja suljin hänen silmänsä. "Nyt saat ratkaista, olenko pitänyt pojan suhteen antamani lupauksen?" Rautainen mies painoi molemmat kätensä kiivaasti kohoilevaa rintaansa vasten.

"Jolloin", lausui Bob, "sillä hän on mitä puheliaimpia gentlemaneja ikinä olette kuulleet, minä kerroin sen hänelle." "Minua surettaa sydämestäni, että hän kuoli, Mr. Cratchit", sanoi hän, "ja minua surettaa sydämestäni teidän hyvän vaimonne puolesta." "Sivumennen, mistä hän sen tiesi, sitä minä en ymmärrä." "Tiesi mitä, rakkaani?" "No, että sinä olet hyvä vaimo", vastasi Bob.

Hän jäi liikkumattomana seisomaan ojennetuin käsin, ja vapisi. "Anna anteeksi, rakkaani, että sinua peloitin, mutta nyt ei ole verukkeihin aikaa. Jo rupesin epäilemään, jos ollenkaan saisin rivini sinulle jättää, kun tuolla alhaalla kaupungissa huomasin sinun olevan täällä ja kiiruhdin tänne."

Marianne kohottautui hieman, nojaten kyynäspäillään tyynyihin, ja Mathieu sulki hänet kiihkoisena syliinsä. Silloin huudahti Marianne hieman valittavalla äänellä: "Ole varovainen, rakkaani!" Nyt joutui Mathieu aivan suunniltaan. "Minä tein pahaa sinulle! Minä tein sinulle pahaa. Oh, mikä pöllöpää minä olenkin, kun olen niin kovakourainen!

Julien aukaisi silmänsä, haukotteli, ojensi käsivartensa, katsahti vaimoonsa, hymyili ja kysyi: Oletko nukkunut hyvin, rakkaani? Jeanne pani merkille, että Julien nyt sinutteli häntä, ja vastasi hämmästyneenä: Olen. Entä te? Julien sanoi siihen: Minä, oikein hyvin. Ja kääntyen vaimoonsa päin hän suuteli häntä ja rupesi sitten rauhallisesti puhelemaan.

Mutta minä sanoin: 'Toivon, että olette onnellinen. Hän katsoi minuun uteliaana. 'Sanokaa minulle, oletteko onnellinen? kysyin. »Hän käski kuskin ajaa ja kirosi julmasti mennessään. Eihän hän antanut minulle edes kymmentä senttiä, jopa sitten kotia ja osakkeita. Siinä sen nyt näet, rakkaani, että isäsi katupojanelämä ei ole vailla pettymyksiä

Lady Chillingly, joka kaikeksi onneksi hääri teekeittimen ääressä, ei huomannut miehensä muuttunutta muotoa. Sen huomasivat ainoastaan Cecilia ja Gordon. Ei kumpainenkaan aavistanut keneltä kirje oli. "Toivon ettei ole ikäviä uutisia," sanoi Cecilia lempeästi. "Ikäviä uutisia," toisti Sir Peter. "Ei, rakkaani, ei; vaan asiakirje.

Kristus antaa hänet minulle eikä ikinä enää eroita meitä." Petronius rupesi astelemaan edestakaisin atriumin permannolla, ja hänen kasvoillensa nousi pettymyksen ja kärsimättömyyden ilme. "Siihen ei tarvita teidän Kristuksenne apua," virkkoi hän vihdoin. Vinitius hymähti surumielisesti ja vastasi: "Ei, rakkaani, mutta sinä et tahdo sitä ymmärtää." "En tahdo enkä voi, sanoi Petronius.

Näkihän Jakob, että Letta oli käynyt vähän laihaksi, pikku raukka, nenä teräväksi ja silmien alus tummaksi mutta niin sanomattoman kaunis hän oli ... nytkin, kun hän katsahti ylös ja loi häneen moittivan katseen »Letta, rakkaani, et saa tästä nyt pahastua et millään ehdolla, se olisi sinulle vahingollista, tiedäthän sen! Komea, arvossa pidetty suurtalollinen, näetkö»...