United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
LETTO. Ja meillekö kapteeniksi Onnen herra! SIHVONEN. Niin. Lykkyä reissuun! Hihhihhih. ANNA. Mutta sehän on kauheaa! EEVA. Turhaa te säikytte! ELVIIRA. Turhaa sinä, Eeva, toivot, jos toivot Varjakkaa. LETTO. Me emme lähde Onnen herran kanssa merelle! Ennen vaikka linnaan. SIHVONEN. Parempi sielläkin. Mutta minä tiedän konstin ja hyvän konstin. Hihhih. EEVA. Jonkun konnanteon!
Kohta ei pääse kulkemaankaan tässä talossa vaan vesain tähden? Voipi luulla teillä olevan niin paljo kultaa ja rikkauksia liikaa, että teidän välttämättömästi täytyy mättää niitä muillekin. No onnea vaan! Lykkyä tykö!» Laamanni ja hänen rouvansa vaan hymyilivät vastaukseksi ystävänsä torumiselle ja pyysivät häntä jäämään heille illalliselle.
Eipä tässä mitä... Tää vain Mimmi tässä lapsiaan rippikouluun aikoo. Valmiina lähtöön. Senkun hyvästi ja lykkyä tykö. Toinen näytös. Leiripaikka. Perällä aita veräjineen. Metsä. Jaferi. Liinu. Efreitti ja Emstiina aidalla istumassa. Emstiina lukee aapista. Jaferi ja Liinu pitkää, kapeaa katekismusta. Efreitti korjailee torveaan. Ipu seisoo keskellä tanhuaa kädet housuntaskuissa, piippu suussa.
Yks tie, kaks asiaa. Eikö tuo Hetvi pysyne kehrävarsineen Toholassa. Samu saattaa muuttaa sinne kotivävyksi. Semmoista ne keskustelivat. Samu vei kuulutukset sakastiin. Siellä tapasi hän nimismies Löngrénin, jolta heti kysyi Pekkolan jutun pöytäkirjaa. Pekkolan jutun! Jassoo! Joko se Toholan pajari sinua komentaa asioitansa toimittamaan? Ei ole tullut. Lykkyä tykö, lykkyä tykö!
AMELIE. Te välitätte siis vähät skandaalista? Te annatte heidän mennä? Niinkö? HAMARI. Aivan niin. Sanonpa vielä lisäksi: lykkyä tykö! AMELIE. Te olette raaka sivistymätön ilman sydäntä! Eikä se kumma olekaan jos Bertha on teidät jättänyt. Itse te olette tähän syypää, sen nyt huomaa kaikki ihmiset. Elä nyt sure pappa minähän aina jään sinun luoksesi, sillä kun juuri sanoin
Ja sen sanon minäkin. »Vatsa täyteen, että napa kiiltää, työtä eteen, että mieltä viiltää!» Ei tarvitse säästää, sen luvan annan isän kädestä!» puheli isä Mähöselle. »No ei pidä rynnäten rukiin leikkuuseen mennä, kauniisti on kasvu kaadettava», sanoi Mähönen naurahtaen. »Ota ja pidä omanas; lykkyä tykö!» sanoi isä Mähöselle. Sitte kääntyi hän minuun, ojensi kätensä ja sanoi hyvästit.
Vähittäin herettiin myöskin tuolla pyhällä alalla kiroomasta; ennen aikaan vallan tavallinen ja suosittu kirous "Piru periköön lykkyä" eli "Lykky hiiteen" joutui yhä pahempaan huutoon, koska se nyt voi sattua yksityiseen henkilöön.
Minä toivotan Hilmalle onnea ja lykkyä. HILMA. Kiitoksia. Mutta mistä Sihvonen tietää minulle onnea toivottaa? SIHVONEN. Minähän näin teidän Karihaaran kanssa ajelevan kääseillä eilen illalla. Ja olenhan minä ollut vähän niinkuin puhemiehenäkin. Minähän Hilmalle sanoin, että Karihaara tykkää Hilmasta ja että toista se on Karihaara kuin se rumpari. Minä tulin tapaamaan sitä rumparia.
Hohhohhoh, se onkin kumma, ettei herrasväelle valjasteta hevosta toisin päin, varsinkin kun niitä on kaksi yhtä aikaa, niinkuin teilläkin oli päivällä. Sanon minä, hohtimet ja muut värkit, että siinä piti olla prytinä ja prätinä, ja ankara meno ja paha siivo! Lykkyä tykö vain, kapteeni. Hohhoh. Mutta minne se Junkan kapteeni katosi? VARJAKKA. Hän meni valjastamaan hevosta. Ettekö lähde auttamaan?