United States or South Africa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lohduttavinta kuitenkin oli heistä se, ettei Samu näyttänyt olevan asiasta milliinsäkään. Taneli kuunteli erinomaisen maltillisesti kumppaneinsa arvosteluja ja nuhteita. Hän näytti alakuloiselta ja masentuneelta. Vihdoin hän virkkoi: Todellakin, kun tarkemmin asiaa ajattelen niin huomaan, että te kaikki olette oikeassa. Tuhmasti minä tein, siitä ei pääse puuhun ei papuun.
Mutta kun Samu saapui poikajoukkoon, eikä Hetviä näkynyt, syntyi tyttöjen kesken tälläistä supinata: Jokohan Hetvi pitänee itseään Salmelan talon emäntänä, kun ei näy tulevankaan niitylle. Olenhan minä aina sanonut ja sanon vieläkin, ettei se Toholan tytär järkityöhön pysty. Eikä miekkosen tarvitse tälläisiin töihin pystyäkään, elää kuin Herran enkeli.
Mörskyn Marketan ilo olisi sitten vasta ollut oikein täydellinen, jos Hetvikin, tuo "ruunun matikan syötti," olisi ollut kuulemassa mitä Törsövän Taneli sanoi. Kun tytöt huomasivat, että Samu jättäytyi jälemmäksi, luulivat he hänen Hetviä vartoilevan.
Renki Mikko ja piika Liisa sekä paimen Aaro olivat palvelijoita, joten tavallisissa oloissa pöytään istuutui vain kuusi henkeä. Kesäiseen aikaan pidettiin lisäksi päiväpalkkalaisia. Samu oli edellisinä päivinä käynyt ympäri kyliä talkooväkeä kutsumassa.
Juotiin sitten kahvia ja odotettiin kirkko-miehiä. Hei vaan! huudahti paimen Aaro. Jopas Samu ajaa tuolla kujansuussa vieraan oriilla sen vieraan tytön kanssa kotiin.
Tyst-stoj-vait! keskeytti Törsövän Taneli. Kas se poika osaa ruotsit, venäjät ja kaikki kielet, kehui vieras. Minä en osaa muuta kuin suomea ja tätä kieltä, toimeen täytyy tulla. Vasta tullut iloinen vieras oli Toholan torpan poika. Matti Mäntynen, paikkakunnalla hyvin tunnettu "Viulu-Matti". Hänelle oli Samu lähettänyt sanan, ettei unohtaisi talkoita. Eikä Matti niitä unohtanut.
Ikkunasta katsottuaan virkahti hän kiihoittuneena: »No Tanelimäen Samu siellä nyt jo koniansa laskee pihanurmikkoa järsimään!» ja alkoi rynnätä ulos. Hänen mennessään ukko vielä perään muistutti: »Puhu nyt sinä sille Annikalle, ettei...» Mutta silloin emäntä jo lennätti porstuassa.
Ne jätettiin vielä ruoka-ajaksi kuivumaan, koska ilma oli sen laatuinen, ettei sadetta luultu tulevan. Talkooväki hoi, ruokakello soi! huusi Samu, sillä hän muisti kuinka suloiselta maanviljelys-koulun ruokakellon soiminen tuntui kuumana työpäivänä. Helteisinä ja punaposkisina kokoontuivat kaikki ruokasijaan. Haravat lyötiin pystyyn seisomaan.
Miks'ei, jos se vaan osaa sen konstin, vastasi herastuomari. Sitä ei ole koskaan uitettu. Eihän teillä ole järveäkään lähellä, huomautti joku. Hevoset talutettiin rantaan, tallikaskin päästettiin kylpyyn. Törsövän Taneli kävi soututeljolle ja Samu istui veneen perään. Aaronkin mieli teki veneesen, mutta Samu kielsi nyt tulemasta.
Saadaksensa vesikaari-jutun onnellisempaan loppuun, sanoi Salmelan isäntä: Muistatko sinä, Samu, vielä ulkoa sen runon vesikaaresta? Minä tarkoitan sitä, mikä oli aikoinaan pappilan lasten sanomalehdessä. Sinä ja Hilma luitte sitä usein ulkoa. Olihan sellainen runo Pääskysessä, mutta enpä taida sitä enään muistaa ulkoa, vastasi Samu. Hilma sen varmaan muistaa! Muistatko? kysyi isäntä.