United States or Japan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jesuksen nimessä, hänen, jota vainosit ja kielsit, mutta jonka rakkaus on tuleva sinulle ikäänkuin kuluttavaksi tuleksi Israelin Jumalan nimessä, hänen, joka tahtoo voimalliset saaliikseen käsken sinua aukaisemaan silmäsi ja tulemaan näkeväksi!" Hän kosketti jälleen sormensa päällä Sauluksen otsaa ja silmiä.
Ei, älä liikuta! Ala tule tänne! Emma. Ei, nyt tämä käypi hullusti! Avaa kaapin ovi! Henrikson. En voi! Heinonen. Mikä hitto vaivaa veli Henriksonia? Emma. Sitten avaan minä itse! Henrikson. Emma! Puolisoni! Eukkoseni! Anna minulle anteeksi! Emma. Mitä sinä sillä tarkoitat? Henrikson. Minä olen pettänyt sinua... Olin viime yönä ravintolassa, vaikka kielsit minua menemästä.
Etkö sinä juuri käskenyt minun alinomaa lisäämään annoksiasi, kunnes eräänä päivänä näit menneesi liian pitkälle ja sentähden äkisti kielsit minua maistamasta tippaakaan. Ja minunko vikani se oli, että silloin palaaminen jo oli liian myöhäistä?
Se on ikävää, lopetti hän, mutta mitä ei tekisi lastensa tähden? Rouva Ivarssonin tyyni katse muuttui tuliseksi. Niin kyllä! vastasi hän, vähän vapisevalla äänellä. Mutta eikö Gerda sitte ole myöskin sinun lapsesi? Ja miten tylysti kielsit häneltä tuon vähäpätöisen tuhatmarkkaisen, vaikka näit hänen palavan halunsa, hänen surunsa? Kas niin! Olemmeko nyt taas noissa entisissä hullutuksissa!
Mutta ei ollut puhetta mistään naimisesta, kuin sinä kielsit apusi hänen opintoihinsa, muista se! Joll'ei rakkaus Leonardiin ja avioliitto hänen kanssaan olisi lahjoittanut iloa ja onnea hänelle, niin olisi sinun kova itsepintaisuutesi tehnyt hänen onnettomaksi koko elinajakseen. Vanhempaini jättämästä perinnöstä tahdoin ottaa tuon pienen summan; jonka Gerda olisi tarvinnut.
Hammas suussa synnyin minäkin, kehahti Panu. Siksi oletkin peto semmoinen kuin olet. Nyt jo kehut, Panu, sillä, minkä äsken kielsit, virkkoi pastori. Olet siis kuitenkin tietäjä? En kiellä sitä, mikä tosi on. Tietäjä olen. Ja myönnät pirun väellä liikkuvasi? Liikun väellä Väinämöisen, väellä kaiken kaikkivallan. Jo vainen valehtelitkin ... Lempo auttajasi, huusi Reita.
Yli metsän koitti jo päivän koi, kun nurmella neitonen kulki, kukat kukkivat auki jo umput loi, jotk' eilen illalla sulki. Ja neitonen nuori se nurmella vain niin hiljaa, hiljaa astui, ja kukkaset nyökkäsi kuiskuttain, kun kasteesta helmat kastui. Vuota, kylmä tyttö, kyllä kostan mietti poika tullen tytön luota suukon kielsit, kohta kahta pyydät.
Ma tahdoin luokses tulla Ja viipyä rinnallas; Ei ollut aikaa sulla Sun kaikilta toimiltas. Ma lausuin sieluni innoin: "Sua yksin mä lemmin ain!" Sa nauroit täysin rinnoin Ja pilkoin niiasit vain. Sä vielä kiihdytit, kulta, Mun lemmenmurheitan', Ja viimein sä kielsit multa myös lähtösuudelman. En itseän' ammu varmaan, Vaikk' asiat on huonosti päin!
Sa sanoit, ettet mitään meille myönnä; Ja muut' ei meillä pyyntöä kuin minkä Jo meiltä kielsit; kuitenkin ma pyydän, Niin että tylyyteesi moite sattuis. Jos sen sa kiellät; kuule siis. CORIOLANUS. Aufidius Ja volskilaiset, huomatkaatte: Roomast' En mitään kuule salaa. Pyyntönne? VOLUMNIA. Vaikk' oltais vaitikin, niin puku näyttäis Ja ruumiin asu, mit' on elämämme Maanpakos jälkeen ollut.
Oh, Rebekka, minä näen kasvoistasi, että *sinä* kielsit häntä sitä tekemästä! *Rebekka*. Hän oli saanut päähänsä, ett'ei hänellä lapsettomana vaimona, ollut oikeutta olla täällä. Ja sitte hän luuli velvollisuutensa vaativan häntä tekemään tilaa. *Rosmer*. Ja sinä sinä et tehnyt mitään, saadaksesi häntä siitä luulosta? *Rebekka*. En. *Kroll*. Te ehkä vaan vahvistitte häntä luulossaan? Vastatkaa!