United States or Gibraltar ? Vote for the TOP Country of the Week !
*Rebekka*. Niin, parin viikon ajan. Tehän matkustitte kansankokouksissa maaseuduilla? Niin, mitä te, neiti, siitä sanotte? Oletteko ajatellut, että minusta vanhoina päivinäni tulisi valtiollinen yllyttäjä? Häh? Aina teissä on ollut vähän yllyttäjää, rehtori Kroll. *Kroll*. On niin, noin yksityishuviksi. Mutta vast'edes siitä tulee täyttä totta. Luetteko te koskaan noita radikaalisia lehtiä?
*Rosmer*. Samalla puolen kuin Laurits ja Hilda. Luopunut meistä. Johannes Rosmer luopunut. *Rosmer*. Minä olisin ollut niin iloinen niin sydämmestäni onnellinen siitä, mitä sinä kutsut luopumiseksi. Mutta kuitenkin tuntui niin tuskalliselta. Tiesinhän minä vallan hyvin, että tämä tuottaisi sinulle katkeraa surua. *Kroll*. Rosmer, Rosmer! Tämä oli ankarin isku!
*Rebekka*. Rosmer toivoi niin lujasti, että te, joko heti tai myöhemmin olisitte samaa mieltä, kuin hän. *Kroll*. Minä? *Rebekka*. Sekä te, että kaikki muut hänen ystävänsä. *Kroll*. Niin, siinä nyt näette! Noin kykenemätöin hän on arvostelemaan ihmisiä ja oloja elämässä. *Rebekka*. Muuten, koska hän kerran tuntee itselleen tarpeelliseksi vapautua kaikin puolin
*Kroll*. Onko hän sitte tunnustanut sinulle ruvenneensa kirjevaihtoon «Välkyttäjän» toimittajan kanssa? *Rosmer*. Oh, sinä tarkoitat niitä paria riviä, jotka hän antoi Ulrik Brendelin mukaan. *Kroll*. Sinulla on siis vihiä asiasta.
Nyt olen itse jo päässyt selville joka asiassa. *Kroll*. Suokoon Jumala, että niin olisi, rakas Rosmer. Sillä sinä olet niin kovin herkkä ulkoapäin tuleville laikutuksille. *Rosmer*. Istukaamme. Ja nyt tahdon puhella kanssasi. *Kroll*. Niin, tehkäämme niin. Eikö sinusta meillä täällä ole hyvä ja hauska olla? *Kroll*. On, nyt täällä on hyvä ja hauska olla ja rauhallista.
*Rebekka*. Oikeimmin minä silloin hoidin jonkinlaista sijaishallitusta emännän nimessä. *Kroll*. Samahan tuo lie . Tiedättekö mitä, neiti West, minä puolestani en suinkaan pahastuisi, jos te . Mutta ehk'ei ole soveliasta puhua sellaista. *Rebekka*. Mitä niin, tarkoitatte? *Kroll*. Jos voisi käydä niin, että te täyttäisitte tuon tyhjän paikan
*Rosmer*. Luullakseni hän matkusteli ympäri maata jonkun teaatteriseurueen mukana. *Kroll*. Viimeksi, kun hänestä kuulin, oli hän kuritushuoneessa. *Rosmer*. Pyytäkää häntä sisään, matami Helseth. *Matami Helseth*. Kyllä, kyllä. *Kroll*. Aijotko todellakin suvaita sitä ihmistä huoneessasi? *Rosmer*. Tiedäthän, että hän jonkun aikaa oli minun opettajani.
*Rebekka*. Minä rupesin vähän pelkäämään, kun te tulitte niin harvoin tänne, luoksemme. *Kroll*. Nytpä olette kelpo lailla erehtynyt, neiti West. Ja sitä paitsi eihän täällä oikeastaan ole tapahtunut mitään muutosta. Tehän täällä silloinkin Beate-raukan viimeisinä onnettomina elinvuosina piditte huolen kaikesta te yksin-omaan.
*Kroll*. Niin, eikö se mielestänne ole terveellistä ravintoa tuleville virkamiehille? Mutta ikävin puoli asiassa on se, että kaikki luokan lahjakkaat pojat ovat lyöttäytyneet yhteen ja kutoneet tämän vehkeilyksen minua vastaan. Vaan nahjukset ja toisvuotiset ovat pysyneet erillään. *Rebekka*. Koskeeko se teihin sitte niin kipeästi, rehtori? *Kroll*. Koskeeko se!
*Rosmer*. Sinä itse, ehkä? *Kroll*. En. Tuo hieno herra Mortensgård. *Rosmer*. Vai hän. *Kroll*. Minulle on kerrottu, että herra Brendel kävi ensimmäiseksi idiootin ja plebeijin luona. *Rosmer*. Sehän oli hänelle onneksi . *Kroll*. Niin, olihan se. *Rosmer*. Mikä *se* on? *Kroll*. Se vaan, että täällä tehdään temppuja sinun selkäsi takana. *Rosmer*. Kuinka niin luulet?